Sharing is caring!

Miin, ko mi tarduɗo,…

Heen sahaaji, njiyat-mi tan ko yimɓe ɓee ina keňanii woottiɗinde ɗemngal ngal. Miin noon kam, ko goonga nii, ko mi keňiiɗo, ko neesu am.
Kono e woottiɗinde ɗemngal, ko e geɗe ɗe ɓur-mi hulde jeyaa. Sabu faamde mi fiiltodaade ɗemngal wonaa huunde weeɓnde. So en Ƴeewii F.Toorankoore ko winndaa heen e defte, janngaa, wiɗtaa, daɗi hay ngaddinaaji keddiiɗi ɗii e janngeede e winndeede e wiɗteede, won haa jooni ko en ngasnaani tawo faamondirde e mum.

Jeerinkoore, Ɓunndunkoore, Ngaabunkoore ko calti mawɗi e nder reedu Senegaal, mbinndaaka defte, mbiɗtaaka ko foti no ko winndaa, wiɗtaa e Fuutankoore nii. Tee laamu Senegaal, e nder ummannde mum yowitiinde e naatnugol ɗemɗe ngenndiije e duɗe laamy, ko pulaar Fuuta-Tooro, kaaleteeɗo e nder reedu Fuuta, suɓii yoo janngire. Miin fof e wonde Fuutanke, mi yiɗataa oon ngaddiin fawree noon tan e dow keddiiɗi ɗii. Sago am, ko yoo ngaddiin heen fof wiɗte, janngee, anndee njuɓɓudi mum. ” Une recherche dialectes sénégalaises approfondie doit être mener avant la conception d’outils didactiques destinés à l’enseignement de cette langue, en vue d’optimiser les chances de réussite de cette initiative.

Tee, so goonga eɗi poti wiɗtee tigirigi, sabu eɗi njogii ko ɗi nanndi e ko ɗi ceerti haa heewi, gila e kelmeendi haa e lelngo. Ina jojji nganndiin heen fof, wiɗtee, anndee ko oo jogii e ko oya alaa naatnaattondiree. Anndee kadi, hol to ɗi kawri.

Duuɓi 2 jooni, ko ngon-mi e dente Watsap, mi soccondirii e dente mawɗe denndinɗe pulfule mawɗe ɗee. Mi teskiima kannje mawɗe ɗee eɗe nanndi ko heewi, kono kadi won ko ɗe ceerti. Ɗuum ko golle mawɗe, naamndiiɗe yimɓe annduɓe e jawdi.

So en pellitii, e yonta men, ngool goottiiɗingol pulaar ina waawi laataade kono ko maa eɓɓee, yuɓɓinee no haanirta nii.

Fartaŋŋe mo pulaar jogii oo, ko e makko tan tawetee, hono paamondiral haalooɓe maggal ko ɓuri heewde e kelmeendi.

Hade am tonngude, miɗo yiɗnoo joofaade ɗoo toɓɓere walla toɓɓe ɗiɗi. Hay so tawii mi yaajnotaako hannde e majje, mi ara heen hakkillaaji tan, nde tawnoo njaggir-mi ɗi ko ɗi teppi bonɗi telɓinooji ɗemngal e jahrugol mum yeeso.

1. Ina woodi e men dartoriiɓe willude kelme pulaar, koɗɗe e kunuɗe haalooɓe ngal gila e gila. Kono won e yimɓe ndartoroo wiyde ndee helmere ko jiggaande yoo yaltine ɗemngal. Mbele ina woodi e aduna oo ɗemngal ngal jiggaaki ? Kelme jiggaaɗe ina tawee e ɗemngal fof. Jikke Alla ɗaccee ɗe, ɗe ndeeƳa. Mbele ko jiggaa koo fof so yaltinaama, pulaar ina waawi lomtinan ɗum kelme ɗe jeyi, ɗe wowlooɓe ɓee njaɓata haalde. Kelme jiggaaɗe ina moƳƳa, anndee faamee, mbaɗi pecce 3. Jiggaaɗe, ndolaa; jiggaaɗe, ɗe ndoldaaka e jiggaaɗe, ɗe ndolaaka.
Ɗemɗe keewɗe ina mbayla tagoodi helmere so njiggiima; ina woodi ɗemɗe goɗɗe ɗe ɗuum tawaani ɗumen. No helmere ndee jiggoraa nii tan, nde huutorortee. Ko wonaa ɗuum koo, no ndartori-ɗen willude kelmeendi koɗiri nii, mbayaten ko no ɓe njiɗaa ɓamtaare ɗemngal mumen nii, sabu leƳƳi goɗɗi ɗii ko kappiltooɗi, hay ko njeyaa ina mbaɗta e jeyal. Eɗen njeya helmere nii, heen sahaaji, tawa nde dottaama, mbiyen en njeyaa, ngonen e ɓooraade nde, mbiyen ko nde luɓaande. Tawa Alla yiyaani, Annabiijo Alla seedaaki. Woy saayoo ? En pooɗantaako, en pooɗondirtaake ? Tee ɗuum jeyaaka e sifaa foolooɓe. Ko e moneede tan joomum hoɗata. Ena foti nattude, iwa e men.
Ina gasa, mi artoya e ndee toɓɓere, so welii Geno. E tonngol, kelmeendi njiggaandi ndii, aayɗinaani pulaar, wuurnu ɗum, semmbini ɗum.

2. NgoƳa goɗɗo ina woodi e tafooɓe kelmeendi, walla waylitooɓe mbinndiin, ngam yiɗde yiiloyaade iwdi. Allam yaalam, ko ɓe njaggitii e mum koo, ko noon woniri; Allam yaalam, ko ɓe miijiiɓe tan, goram ɓe ndotti. En njeddantaa ɓee ɗiɗo fof yiɗde ɗumen pulaar. Kono ɓuri moƳƳude tawo ko adii fof, ko janngude ɗemngal ngal haa ɗiggina ngal no haanirta nii, to bannge celluka maggal, e fannuuji mum fof. So ngaal daawal gasii, so yiɗii naatande wiɗto, woto won taƳnorɗo e hay huunde, yoo udditano jiyanɗe woɗɓe, diisnondiree. Woto yaaw wiyde ina saattoo ɗemngal. Ɗemngal, alaa e sago, ngoongɗinen ko huunde wuurnde, teeŋti noon e ɗemngal ɗaɗiwal, bayngal no pulaar nii. Tafngo kelmeendi ko ko wallitta ɗemngal tan e lawaade, kono kadi foti fawaade ko e sarɗiiji. Ngam kelmeendi njooɗndi, paamniindi, nanndiindi, mbeeɓndi kadi haalde…

E tonngol,
goottiɗingol ngol so daranaama, maa pulaar won ɗemngal jokkondiroowal ɓiɓɓe Afrik fof, e sarɗi tawa eɗen pelliti ummanaade ngaal gollal, tawa en padtirtaangal hay gooto.

Shariif Aamadu Tijjaani KAN, winndiyanke, wiɗtiyanke, doosɗiyanke.