Kubaru

JAƁE E CALE ƊEMNGAL

Sharing is caring!

Ɗemngal fof won ko jaɓi won ko salii, ko salii ko kadi won no salorii ɗum , ko jaɓi ko kadi won no jaɓiri ɗum.

Ɗemngal pulal( pulaar ) ina heewi ɗo inɗe mum keewnirtee ” aaji – iiji – uuji – ooji – eeji.
Kono noon ko inɗe jiggaaɗe naatni ɗum e ɗemngal pulal ngal, jibinannde fulɓe e nder teeru , jillondirɓe e ɗemɗe goɗɗe coɗii heen haa ɗum doolnori e ɗemngal fulfulde.
So mi yiɗii laaɓnude ko kaal mi ɗoo ko, mi adda haalannde ( helmere ) fuɗɗoriinde alkulal ” S ” en teskiima innde fof fuɗɗoriinde alkulal ” S ” e gootal ( teelal ) , heewnirta ndeen innde ko alkulal ” C ”

Won heen ngootniri innde alkulal ” S ” kadi ɓe keewnira ndeen innde alkulal ” S ” ngal.
So tawii jooni wiyaama : sara maayo ngo, kadi wiytee saraaji maayo ngo, sara ko gootal, saraaji ko keewal.
Sara keewal mum ko care.
Ina wayi no wiyde seendu – ceeli, goɗɗo ara wiya seenduuji.
Wiyee suudu cuuɗi, goɗɗo ara wiya suuduuji( suuɗdu).

Paamen tan ɗeen keewe walla ngaal keewal ummorii en ko e inɗe jiggaaɗe e ɗemɗe janane.
Ko wayi no wiyde biro – birooji, so wonno pulal laaɓngal ngal tan , so wiyaama biro heewnirtee ko bire ɗe walla biri ɗi.
Pulaar heewaani heewnirde innde mum juutnude ɗum, heewi tan ko wostaade alkulal cakkitingal ( baɗtindingal ) ngal, so wiyaama wujo heewniree guje, ɓota – ɓoti, neɗɗo – neɗɓe !!!! paamen noon neɗɗo e yimɓe njeydaani iwdi ” N e Y “ngontondirtaa Jimɗo – yimɓe, leɗki – leɗɗe, wero bere.
Ina woodi keewe goɗɗe noon, ɗe ngalaa ndiin mbaydi , ko wayi no weendu – beeli, seendu – ceeli, foondu pooli. Mi faamaani tawo ko ngamomini ɗuum.

Ceerungal keewe inɗe ɗemngal pulaar ina foti waɗaneede wiɗto – biɗte – wiɗtooji !

Kala neɗɗo janngiroowo ɗemlal njuɓɓudi ɗemle, ooňe – ooňe bayɗe nii ina majjina ɗum.

So tawii wiyaama hofru wiytaama koppi ,wiytitaama kofel , ɗuum ɗoon ina aanna neɗɗo janngiroowo ɗemlal njuɓɓudi loosndi gootol.
Ngati so wiyaama fowru wiytaama pobbi ɗuum ina wawi miijeejeede fow e pob wonaa innde wootere.
Kono so wiyaama fowru – powi ( fow – pow ) ndeen ɓurata weeɓde anndude inɗe ɗe ɗiɗe ko iwdi ngootiri.
Ngati wontoyta ko powel – powal – powiri, ko aldaa e ittude heen Alkula ” W ” ngal, ko aldaa e tawde heen haalannde na haaliree Alkulal ” w ” haalande nde kadi haaltiree alkulal ” bb ”

Ko wayi no : Nofru – noppi, kadi nduɗɗo-ɗaa mbiyaa nofel – nofal,ndoŋkaa wiytude noppel – noppal.
Feewata e ma tan ko wiyde nofel – nofal nde tawnoo ko iwdi nof. Alkulal ” F ” baɗtindiingal e ɗaɗol haalannde nde so taƳaama ittaama Alkulal ” pp ” takkaama ɗoon, e kaan ngonka haalannde nde yaltii e iwdi nof , heddanii ɗum tan ko wooweede.

So huunde inniraama hofru e gootal mum, heewniraama koppi ruttinaama e kofel – kofal, ɗuum ina holli wiyde kofi ko ɗuum selli e dow wiyde koppi. Ngati tabitini haalannde nde ko alkulal ” F ” ngal. nde tawnoo ” ho – ko ” ina daňoo e horde – kore, hormere – korme.

Ho – ko kala nde ɓasɗaa heen alkklal ” F ” haalannde nde rokkat ma ko hof – kof, so tawii noon ho – ko, a ɓasii heen pp, rokkat ma ko hoppi – koppi.
Waɗde alkulal waɗtannde ɗaɗol haalannde ina jogii jeyal kiisngal e haalannde nde, haa teeŋti noon e innde seekiinde e gollal.

Ɗemngal fof ko kanum haalata hoyre mum, haalooɓe ɗum noon mbaɗta haalirde ɗum no ɓurdi woowtirde ni.
Ina saɗi faamondirde noon nde tawnoo haalooɓe ɓe ko kanum en ngaddani ɗemngal ngal anndeede.
Wiyeede ko ɗemngal haala hoyre mum , ɗuum firti ko ɗemngal fof ko kanum jeyani hoyre mum lelngo mum, kala garɗo tan haytidat e waraango maggal haa ɗo haati fof, acca waraango ngo ina doga dogdu mum.

Ko yowitii e dooɓre innde , innde fof dooɓaande heewnirtee ko no innde jiggaande ni , ko wayi no aaji – iiji ekn…
Ɗuum woni ngori – ngoriije – ngoriyeeje ( yeeje ) boyi boyiiji.

Ina woodi kadi dooɓre woɗnde , nde wonnoo kala kullel nehangel ina alee ( jogee )no riiwirtee e no noddirtee.
Kono so tawii ko kullel ngel nehaaka , ngeel kullel aletaake no riiwirtee e no noddirtee.

Koon kullon noon mbaɗta riiwireede iɗe mum en , so kullel na riiwiree innde mum tan , diiwgol ngol na waawi wontude innde mum, ndeen noon innde nde dooɓoto hay so wonaani dooɓgol adanteewol ngol.

Ma – mi ar heen jooni : rewo e worgo maayo fuuta tooro ngo, tuggude mbaaň en e galoya en haa yottii maatam en, ko ɓuri heewde e gure sahre ɗe mbiyata faaɓru ko paaɓaa.
Nde wonnoo noon faaɓru nehaaka alanaaka no riiwirtee, a jayat ɗum juɗngo ɓamtaa daande mbiyaa ɗum ” paaɓaa ” jooni noon ndeen innde juuta baalɗe e ɗeen diiwe, haa natta wiyeede faaɓru , wonta tan paaɓaa – paaɓaaji.

Ina wayi tan no njiɗaa riiwde ɗeeleldu e ngesa ma, alaa no ndiiwirtaa ɗeeleldu ndu so wonaa mbiyaa ” ƊEELAA ” noon tan haa wonora ɗeelaaji ɗi.

Kuɗol Idrissa Ka, binndo biɗto.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.