Yeru no Tagɗo winndere ndee oo nii, e ňeeňal Mum, waawde waylitde tagde e tagtaade, haa e wayliwaylinde sahaaji kitaale; neɗɗo ne, ko e ɗiin sifaaji abbii.
E kala sahaa, njiɗaten ko ɓeydaade hoonaade, yuɓɓinde nguurndam men haa ɓura semorde haa e jiimtude e dow ko taarii en koo : gila e yimɓe, kulle ladde, wertaango leydi e asamaan e diƳƳe haa e naange. Ko e ngal ɗoo jaɓɓal tan, gila aadee tagaa, darii e dow leydi, dartorii yiɗde eeltirde sato mum, taariindi mum, doole mum oole, hakilantaagal mum, peeje mum e peccorɗe mum.
E nduun yahdu, yiɗde daraade wona, wooda ko firti, ɗii leƳƳi ndaɗɗa peeje mawɗe, toɓɓa tabitinde paandaale, e fotde no leƳƳi mbaydi, to bannge pellital, ɗiya njogoo looyndanɗe ɓadiiɗe, hakkundeeje haa e deestiiɗe.
Ɗiya too njayoo walla ŋaafta, e nder tabitingol mumen majje, goɗɗi ngona e ɓafde walla yahrude yahdu beňtiti-boofo, sabu waasde jogaade looyndotooɓe e looyndantooɓe ɗum waylowaylooji jamaanu.
Ɗii ɗoo ngona gaɗa’aɗali. Ɗiya too, sabu toowal jaŋde mumen, ŋaarnoo, njuɓɓina paandale, ndaroo kadi e fewjande winndere e jaɓnude leƳƳi kalfanooɗi ɗii ko yahdaani e neesuuji mumen e finaa-tawaa mumen.
Ɗiin ngoni leƳƳi ɗaaniiɗi haa kari, meeɗnooɗi wonde, poolaa, ceyfitaa, eɗi cikka eɗi ngetoo fiɗɗitaade e ŋarbiŋarbinde, tawa ɗi ɓosaani. Ko jahtirgol majji caggal ɓuri yiytinaade e jahrugol majji yeeso !
Sabu ko ɗi keedaaɗi e hakkillaaji majji, jiimaaɗi, ɗi njoganaaki hay huunde koye majji. Eɗen, eɗen mbaawi wiyde, welaani haa welaani noon, kono ko e ngoo senngo keed-ɗen !
Eɗen ngetoo wiyde eɗen ndenndina kaɓirɗe men fof, ngam dawande walla hirndande haa njetto-ɗen e paandale ceerndooje en nguurndam ndoofoliɗɗam, miskineejam, kono en cuwaa tawo ferde ngeriyol, yeru no ɗiin leƳƳi ŋaarniiɗi, ɗi en cooynotaako punndi mumen.
Mbele ummaade e ko keɓ-ɗen jeytaare men fa’de hannde, nguurndam men wayliima haa ɓurtii no waynoo ndeen nii ? Walla alaa ko en yahtirɓe caggal !? Hol teppi renndo men jogii ? E hol no ngo tepporii ? E hol no ngo teppitortoo ?
Mbele enen ne, eɗen njogii paandale ɓadiiɗe, hakkundeeje e deestiiɗe, ɗe toɓɓu-ɗen ngam renndo men waawa heddaade e duumaade e nguurndam, ɗam Alla dottani aduna oo ? Tawa kadi engol wuuri moƳƳam ? Hol no mbaɗaten haa ɗee naamnde e ko wonaa ɗee tan, keɓa jaabawuuji celluɗi, ɗi tuugoto-ɗen haa njiyto-ɗen koye men e buklet baklet aduna baawɗo wuureede fof ? Ɗum ko naamnde. Tee ko potɗe lelnaneede jaabawuuji celluɗi, hay so en nduuɗiima alaa goɗɗo foti jaabanaade en ɗe.
So woɗɓe ndaraniima yiɗde jaabanaade en ne, ɗiin jaabawuuji, ngonata tan ko wutte potndaaɗo e jullaare, mo kettana-ɗen, tawa o yahdaani e no tagori-ɗen walla no njiɗir-ɗen yo o way nii.
Duuɓi teemedde, ko adii hannde, mawɓe nde njanngi paami, ndarinooma e addude waylowaylooji e njuɓɓudi nguurndam mumen, ndarni laamuuji, ňiiɓni sariya e potal, cemmbini jaŋde e golle, calii yawaare, pooɗti ngenndiiji goɗɗi, mbaɗti e ɗi mumen.
Ko e dow eɓɓoore waɗtude Afrik Ɓaleeri ngenndi ngootiri e dow gardogol Fulɓe, tuubakooɓe tawnoo en. Ngenndi puɗɗoriindi hirnaange Afrik ceɓɓitiiɗo haa yettani maa ŋore Maayo Woɗeewo. E dow gardogol Alhajji Umar Al Fuutiyyu, Gedewiyyu, Halwaariyyu e Usmaan Ɓiy Foodiyyu DEM, to Sokoto, darnunooɗo Ngenndi Lislaamiyankoori. Eɗen mbaawi siftinde mbiyen galle Maam Sheekh Usmaan Foodiyyu’ en dawi ko Fuuta Tooro.
Ko e ɗee golle jooɗɗe, labaaɗe, laaɓtuɗe, ɗe daartol yejjittaa, potɗe siftineede e siftoreede yonta kala garɗo, tuubakiri tawnoo maamiraaɓe men wasorɓe, ɓe inɗe mumen mbinndirtee e daartol alkule kaŋŋe e kaalis.
Mbele maa ɗeen golle maamiraaɓe wasorɓe mbaɗ kedde no foti fof e ɓernde gooto e men kala, waɗa baɗte kadi e hakkille mum, waawa ɗum janngirde ngonka sahaa mum e waylowaylooji jamaanu ?!
Nde tawnoo ko heewi daňaama, tawi saabii ɗum ko darnde mawɓe hanki, mbele eɗen cikki sinno fof wonaano nii sabu darnde yiytiniinde, feeňnde e suuɗiinde, alliyankoore, ma en keɓatno fartaŋŋe e neɗɗaagal ngal keɓ-ɗen ngal tawi baɗteeji mum ina keddii haa jooni e men, hay so tawii nii ko seeɗa keddora-ɗen e ɗiin baɗteeji ? Haa jooni, teddungal e barkeeji ndon-ɗen e maɓɓe ɗii suytaani, batteeji majji ina keddii e men, hay so en mejaani keddogol majji !
Ɗeen golwole, ɗe maamiraaɓe men mbaɗnoo, dartinaaɗe e daartol, ko ina abboo e teemedere hitaande fawnde, waɗii sabaabu haa nattu-ɗen jiimde, ngontu-ɗen jiimaaɓe, potnda-ɗen e ɓe njiimno-ɗen walla nii njiimtinaa e men ! Ko ɓuri tabitde e sellude koo !
Wadde, gila jeytaare heɓaa, en ndonkii feewnitaade, en ndonkii yiytaade koye men e njuɓɓudi kesiri pawaandi e dow men ndii. Tee, ko goonga, en mbaawataa yiytaade koye men e mayri sabu ndi waɗiraaka, mahraaka yo en njiyto koye men e mayri walla e majje, kannje leyɗeele ɗee.
Laamateri ndii joƳƳiniraa ko halfude en haa cay ! Wonaa rimɗinde en. Kono en ndonkii yiyde ɗuum. Ko eɗen pitoo, eɗen ndumpoo, eɗen pettoo tan e nder wemmbeende ! Ko ɗum laamu Fuunti – Funeere e men. Laamu fatara, laamu yahii, laamu artaani ! E raawre ndee, lommbi-ɗen walla njooɗi-ɗen ko e kaayaa-mbeeyaa.
Jooni noon, e seeɗa mo keddora-ɗen oo, hol no mbaɗaten haa keɓɓito-ɗen ndimaagu men, neɗɗaagal men e finaa-tawaa men?
Ɗuum fawii tan ko e jogaade _*Eɓɓoore Renndoyankoore*_, hono _Projet de Société_, so en kaalii tuubankoore; kayre eɓɓoore ndee, joƳƳinta nde ko annduɓe e alɗuɓe, liggoo nde kadi tawa ko e suuɗnde. Sabu hannde, hay miijooji defeteeɗi, ɗi cuwaa rotte, ina ngujjee, nawanee aňɓe, ɓeen kebanoo firtude ɗi, e peeje mumen limtilimtinɗe ɗe nganndodtaako. Nde tawnoo sago mumen tan ko hoto en njiy cereeli naange, ko yo en keddo e niɓɓere tan ina kuutoroo en haa cay.
Musidɓe tedduɓe, ciftoren fulɓe tinndii, mbiyii : _Aduna ňiɓaaki, ko ko ɓaarii!_, ɓe pawti heen kadi ɓe mbiyi : _Alla ina waawi rokkude ma tumbude, kono hebbinde nde ko e maa waɗɗii_. Hay huunde alaa ko mbaaw-ɗen heɓde ina fawaa e mbeɗu kaŋŋe, tawa en pellitanaani ɗum.
Ko maa potnden e waylaare ngonka men : ” _kasoo e kasaŋka, ɗeɗɗeede e ɗeeɗeede fof_, tuugaade e no Mammadu Sammba JOOB, Murtuɗo woowiri wiyde. So ɗuum ronkaama, keddoto-ɗen ko e les njiimaandi leƳƳi goɗɗi haa leydi taggee ɓaaree ! Moolaare Alla e men e ɗuum !
Mawɓe men wasorɓe ɓeya no njanngirnoo pini, paami haa ndarni ngenndiiji tiiɗɗi nii, enen ne, so en pellitii heɓɓitaade ngonka men tuugaade e boli laaɓtuɗi, ganndaaɗi, ɗi leƳƳi pilňitiiɗi ndewnoo, ina gasa njettoyo-ɗen e rommet faandaare men.
Sabu, nganndee koy, kala no ɓurdu-ɗen leeltirde e tabitinirde ndeen ummannde, ko ko : *Ɓuri sasa yanata e woyndu !*. Ngonten dawneteeɓe ina kirndoo, ngonten tumarankooɓe e ngenndiiji men, yeru no Palastiinnaaɓe ngontiri hoɓɓe e ngenndi mumen !
Yoo Alla daɗndu en e limteede e leƳƳi gadinooɗi finde, cakkitii sulmaade, haa e waɗtoreede e doggol leƳƳi nattuɗi woodde e nder jukunnde daartol !
Waawi falanaade en ɗuum e salanaade en ɗuum tan, ko alɗuɓe men e annduɓe men, dawrugoliyankooɓe men, tawa noon kadi ko ina ngondi, kaňumen fof cuusal e caasal, ňoortude gurel-gacce e cewiram-yeesaagu e yeeso jiimnooɓe en haa e laamuuji men, ɗi cuwaa tawo haa jooni fellitde daranaade ɓesnguuji leyɗeele mumen haa e fotndude ɗumen e hakkeeji e faggudu e ngooɗelaaji renndo fof !
So hakkeeji leňol men e laamu fof keɓdaama, ndeen, maa Kanngameeji men daraninooɗi ngenndiiji men ɗaano jamyamol e nder gaňňeeje mumen !
Ko ɗo Alla mballinto-ɗen to Arwannde e to Wattannde, yo O wallu en !
Kuɗol : Aamadu Tijjaani Siidi Bintu Shariif, winndiyanke. wiɗtiyanke
