So maayde arii, hol ko keddorte-ɗen e dakammeeji, ɗi meeɗno-ɗen e aduna ? Haa e denndaangal muusallaaji, ɗi meeɗno-ɗen heɓde kadi ?
So goonga, juulɗo fof ina yiɗi ruttaade e Alla, hootde e Alla, kono wonata tan ko e fommude, ina wiya haa ndee, haa ndee, … !
Miin e hoore am, e sahaa nde ngon-mi sagata jahroowo e duuɓi capanɗe tati ndee, mi aadiino ko mi ɗigganoowo Alla, kono, nde ndaň-mi ɗi, mbirtii-mi ɗoon, miɗo wuuɗa, mi wonanaani Alla miin fof. Jooni, mi wirtiima duuɓi capanɗe joyi, mi ronkii haa jooni hootde e Joomam, miin fof. Mi wonana Mo, miin fof, ko suuɗii e ko feeňi.
Waasde mi wonande Mo, miin fof, firtaani yoolaade mi e kaɗe Alla, cangarte e belaaɗe fittaandu am ɓole.
Alaa, miɗo yetti Alla no feewi e oon bannge. Miɗo haɓa e fittaandu am, ngam daraade e baɗɗiiɗi diine am e etaade rewde ɗi kaaɗdi baawɗe am. Kono miɗo anndi aduna e tuuyooji mum e ngooyooji mum ina keddii jogaade geɗal mumen e ɓerngel am.
Hol no mbaɗat-mi ha mi yettoyoo e rommet faandaare am alliyankoore ?
Njiɗ-mi ko ŋarbiŋarbunde ha mi yettoo e tolno toowɗo e runnjo alliyankeewo am, ha mi ɓura ɓadtaade Alla, mi waɗta gunnondirde e Mum, mi ɓooroo e kala ko fa’ti e seremelleeji aduna e giirigaaraaji mum.
Kono, laawol jettinoowol toon ngol, engol heewi giye, tuppe e coomsoome liddinooje jaawgol taccude mi yolnde ndee, walla yaltude mi e nder woyndu nduu, hono no aarniri ɗum Ash sheykh ash shuyuukh, sheekhul Murabbi, Ceerno Maalik Sammba Taara Njaay.
Yoo Alla semmbin mo, sellina mo, o ɓooya duusirde en jaŋde diine yuɓɓunde, laaɓnde, Ƴoogaande e sewnde seniinde, Al Qur’aana, Deftere Alla teddunde ndee, jaŋde nde yeɗata jiyaaɓe Alla e nder dente diine, cosiraaɗe tan ngam ɗuum.
Leeltinta neɗɗo dawde feewde e Alla ko juutnande hoore mum nguurndam, e wiyde Al ‘aalimul Allaama, Sheekh Aalii Ɗanɗaawii, _radiyal Laahu Ta’aalaa anhu_.
Neɗɗo hoɗi tan ko e riiwtirde no doole mum potirnoo happu lajal mum.
Tee maayde ko ko yettii haa e les koyɗe anndaa, tinaani, maataani. Nde tawnoo ko nde Maram-Hodoore, Paate-Jamfotoonde ! Anndetaake ko hol ndeen ? Hol toon ?Hol no ? E hol ko ? Ɗee naamnde fof, ko e kumpa keddii, wonande ko ɓuri heewde e yimɓe !
Nde arat, nde hiibiloo neɗɗo e naange e hoore cagataagal mum, walla nde felmoo ɗum e nder mbunndu mbunndi eɓɓooje mum ! E wiyde Sheekh Haamiidu KAN, e deftere mum, anndiraande Inta-Aanniinde.
Yimɓe heewɓe ɓadtiiɓe Alla, ustiniiɓe e teddeendi aduna, ina hasii hade mumen maayde, so nde yontii, etee tintee, etee, ende newanoo ɓe.
Ɓeen ngoni yahɓe haa pooli maayde. Nde wayti no hay huunde e mumen nii.
Ɓe koɗni nde e nder maɓɓe, ɓe koɗdi e mayre, ɓe mbaɗti nde no musidɗo maɓɓe nii.
Ina jeyaa e ɓeen nganndu-mi walla njanngu-mi e defte walla njeewtanaa mi : Lamin Maamuudu KAN, Ceerno JALLUƁE, e Ceerno Hammee Baaba Talla.
Ɓee ɗoo tato hay so tawii kaňumen fof ko haalpulaar’en, yaama nii tawa kadi ko ɓe banndiraaɓe sabu wonde ɓe fuutankooɓe, kadi ko ɓe juulɓe, so ina jojji haalde; kono, eɓe ceerti no feewi ciifol e ciirol nguurndam.
Lamin ko guurdanooɗo, jiidaaɗo, jiidanooɗo fannu golle, luggiɗiniiɗo e ganndal tuubakiri e ɗemɗe mumen. Kono gittannooɗo diine geɗal e nguurndam mum, mo fotndaano dewal mum e hay huunde, welsindinooki hay jookdu wooturu e jookli joyi lislaam. Maa mbiyaa nii Lamin ko suufiyanke cuuɗiiɗo, koɗɗo e teeru, dewoowo Alla katpat, mo jaɓaano kadi daɗee e senngo wooto e banngeeji nguurndam aduna.
Ko o nuunɗuɗo, nuunɗuɗo e kala ko o gollata. Waɗii sahaa emin njeewta, o wiyi Tijjaani :
– Miɗo jogii ngesa, njiɗ-mi ko mahde toon kuɓayel e taarodde, mi jaňtoyoo toon, miɗo rewa Alla ko heddii e nguurndam am koo.
Ɓeydii-mi yenaneede Lamin ɓenndii e dewal mum Alla, haa dartii e darnde suufiyankooɓe dogɓe aduna, ngeggani ladde ngam hoɗnude Alla Gooto e ɓerɗe mumen.
E wattan nguurndam makko, o wayiino no kollaaɗo timmugol ko o rokkanoo yo o wuur. Kala ɓe o jogodinoo fotdeeji o waɗdii e mumen haa timmi, haa paami e haala makko, ɗum jammini ko mbayniigu.
Lamin toɗɗinooma lootoowo ɗum, haa e juuloowo ɗum, haa e nokku ɗo fotata wireede so hootii e Joomum. Balɗe seeɗa pawtii heen, Lamin hooti e Joomum, e nder galle mum, caggal nde gayni waɗde baɗɗiiɗi mum e galle mum.
Lamin hootii e Joomum kootol newingol, ɓuuɓngol, kono kadi bettungol.
Birnogol makko waɗii bettere mawnde, bettirii yimɓe deestinooɓe mo, ɓe nganndaano tigirigi tolno alliyankaagal makko sabu njoginoo e makko tan ko yiyannde boowaliire, adunayankoore, tawi nganndaano ko e suufiyanke cuuɗiiɗo coccondirtunoo, nguurdunoo, gunndondiroowo e Alla e kala ɗo woni e no woniri, mo hoɗdunoo e mum Alla e nder ɓernde mum.
Arɗo JALLUƁE ko gooto e maamiraaɓe Lamin Maamuudu KAN mo pillino-ɗen jooni cakkitte nguurndam mum oo.
Arɗo JALLUƁE ko neɗɗo jom teewu e ƳiiƳam nii, kono ko e pentol coňce, nganndu-moo-mi. Ngool pentol coňce, ko deftere wiyeteende Inta-aanniinde, nde Sheekh Haamiidu KAN winndi.
Mbiyen Sheekh e Lamin e Arɗo JALLUƁE fof ko suudu wooturu. Ko ɓe iwdi maam Alfaa Siree JALLO, jontidaaɗo e Sheekh Umar Fuutiyyu TAAL
E mayre, Sheekh hollii en wonde Arɗo JALLUƁE, baaba mum dewal-rona-laamu, ko laamɗo, kono ko laamɗo nuunɗuɗo, moƳƳo, jamyamo, ɓoorniiɗo wutte laamu kono mo heɓtinirtaake ɗuum, Alla mum lesɗinde hoore mum.
Ko dewal Alla e yankinaare e newaare o heedni dow arɗoyaagal makko. O wonaa neɗɗo aduna ko o neɗɗo Alla.
Nde o fayi e hootde e Joomiiko, o heblaniima ɗum, gila hollude ɗo foti wireede, e yamirde gasanegol womnde mum e nokku ɗo toɗɗii ɗoo, ňootde kasanka mum, o yamiri Ceerno Jalluɓe yoo janngin Barka, maccuɗo makko, no maayɗo lootirtee, mbele so sahaa oo yontii ina loota mo, o noddiino kadi batu kuuɓtidinngu denndaangal ɓesngu leydi Jalluɓe, ngam waynondirde e mumen, tawa faandaare ndee ko yiɗde anndude dewoowo mo heen ňamaande hakke laamu, ha o yaafnoo ɗum, walla ko o fodannoo ɗumen omo waɗa ko o waɗaani…
Ko nii Arɗo Jalluɓe waynorii leydi mum ko adii nde hawrata e lajal. So goonga, Arɗo Jalluɓe ko tiimtindorgal wonande winndere fof !
Jooni ngudditen hello cakkitte nguurndam Ceerno Hammee Baaba TALLA, kanngameeri ganndal diine Lislaam mawndi. Yoo weluya Alla won e makko, wonira noon e denndaangal maayɓe juulɓe.
Ceerno fooynirii Fuuta fitirla ganndal, pooynugol maantiniingol. Ko kanko heɓɓitii, Fuuta, haɗi ɗum limteede e leyɗeele majjere, e yonta men.
Caggal fergo Sayku alaa kadi guurtinirɗo no makko nii Lislaam e nder reedu Fuuta. Galleeji diine keewɗi ko ɗo makko njappili, haa njaynii pooye mumen.
Yoo Alla yoɓ Ceerno hakke darnde e wuurnude jaŋde lislaam e ňiiɓnude ganndal e ňiɓde ɗum e nder denndaangal jookli winndere ndee, Fuuta e ko ɓuri teeŋtude.
Ceerno nde waynotoo aduna ndee, nde laamu tini o sellaani, oon sahaa ko e laamu tuubakooɓe. Ngu neli doktoor tuubaako yoo yah Cilon safra mo, toppitoo cellal makko.
Nde tuubaako oo yettii galle, Ceerno habraa garal oon. Ceerno jaabii, wiyi :
– Yo o haaɗ toon, sabu ngon-mi ko e sukraat, kallu-lahaa, keerol hakkunde nguurndam e maayde.
Faandaare makko e calogol ngol ko famminde yimɓe ɓee malayka pittaali, az’raa’iil yettiima, tee o yiɗaa ko tunwi fof ɓadoo mo ɗoon, ko ina leeltina nootoyogol makko Joomiiko !
Eskey, oo neɗɗo Alla, laaɓɗo laɓɓinnooɗo dewal mum Alla.
Cuňtanaaɗo kadi mbirniindi.
Ko Ceerno koo ne kadi, ko winndannde seeknde aada, heewnde ko janngetee e mum !
Ɓee worɓe tato fof, ndikkondirii e maayde, kulaani nde kadi kollii en no maayretee, yeru Arɗo Jalluɓe hollirnoo Ceerno Jalluɓe no maayretee, kaňum fof e wonde Ceerno. Heddii ko ňaago-ɗen tiiɗde e diine men, haa e suusirde nii maayde, saanga nde heedi.
Tawa ko teddeendi tuuyooji aduna ɓe poolii ɗum, Alla hoɗii e pittaali maɓɓe, e ɓerɗe maɓɓe. Ma en ndokkoy yeruuji e ɗuum e nder nguurndam yoga e yimɓe.
Miin e hoore am, maayde meeɗii gijaade mi, haa ceedii-mi nde laabi ɗiɗi e nguurndam am. Mi wuuri maale mayre. Haa nimsit-mi hojom fof, e hojomaaji ɗi mbaɗnoo-mi e nguurndam am ko aldaa e dewal Alla.
E hattan Alla, nde ndaɗ-mi e ndeen boomaare, koot-mi e Joomam, ngonan-mi Alla, njaltu-mi e geɗe aduna, fotde lebbi lebbi e banndum. Haa ngontu-mi Alliyanke.
Caggal ɗuum kadi, njikii-mi e aduna, koot-mi e giirigaaraaji mum, yiiloyaade wuurnude yeewtidiiɓe am, cohirɗe am, ɗe ngalaa hakkille, cokcokinooje e am ngam yiɗde huuɓnaneede tuuyooji mumen.
Njejjit-mi ….eey njejjit-mi maayde kay !?, ngoɗɗin-mi ɗum kadi hoore am. Ngustu-mi ko tawnatnoo-mi Alla e nder am, ndeertanii-mi, ngokkan-mi nguurndam no sagata debolemmbo, cikkoowo kala ko ballii e dow leydi walla haa dowtidow koode e wirngallooji e nder kammuuji, mi yowtat ! Tawi ina woɗɗi wonde ɗuum ! Hol ko saabii miɗo sikka ɗuum !?
Waɗi noon, ko jahdiiɗo am oo walla yahdiiɓe am tagaaɓe e hollalde hoňre ɓee, e dow leydi ɓee, gooto heen fof nana woyra bannge, ina naamndoo geɗal mum e am. Tee ko alaa e sago keɓa geɗal mumen e am, miin mo ɗe cinndii e mum oo.
Ňaamde, yarde, ɓoornaade, hoɗde, yiyde, heɗaade, haalde, yiɗde, … ko baɗe cemmbinooje goodal am e nguurndam am, ngal ŋakkiraama heen tabitinde fof, mi feewataa, mi feewnittaako. Kala ko luuti ɗum, ɗe ɗaccataa kam mi deeƳa, so wonaa mi ummoo, mi waɗana ɗe ko woni ngoƳa majje koo.
Mbele so fartaŋŋe daňanooma haa heen gootel fof artii e sago am, ma mi huutoro ɗum fotde no pot-mi huutoraade mo nii, tawa o raaytataa, mi abboo mo e to ɓernde am wokkanta yo mi tawoy mo too, kanko jahdiiɗo am oo, tergal am, cohirgal ngal ?
Nde tawnoo semmbe miijo e ɓanndu, Ƴaaňorɗe am, dogooje e am, dognooje semmbe goodal am ɗee ko biyɗe weŋ, daɗɗe e kala ustaare coftal e pellital, kannje fof eɗe njaɓi nootoraade mi e ɗoftoraade mi no njiɗir-mi fof, to njiɗ-mi fof e ko njiɗ-mi fof. Eɗe ngeeltanii mi haa ko foti alaa, maale calogol walla ngaameela, eɗe ngoɗanii kam ɗum.
Enen fof, no potir-ɗen ko en yejjitooɓe, sabu wonde tagoore lohnde, nde waraangooji podooje aduna pooɗirta baŋ-yoo- baŋ, nde waawaa faddaade e dartanaade heen hay wooto so mbippii ɗum !
Aadee e nder aduna, ko yeru tawre nebam e nder boloŋ jonketeeɗo, ɗoftiiɗo semmbe jonkugol jonkoowo; no oon jonkoowo semmbiniri jonkugol mum fof, neɗɗo tinira noon no yonkortoo nii.
Aadee ne, e nder dunndu ngooɗelaaji haa e bayliwaylingol sahaaji e sippirooji nguurndam ňallaliyankooji ko noon siforii, ko o ɗoftiiɗo, hay huunde o alanaa hattan e ko regginta mo koo. Hay so e hakkille makko omo sikka won ko o waawani ɗi walla waawi e majji.
Hay so en ndafaama, juutii en njahaani, njoorto men e fooɗtude lajal men jaaloto, kooten kadi e eɓɓooji aduna.
Sabu haalpulaar’en tinndii mbiyii :
– Wonaa rafeede woni maayde, hay so ko damal ɓadingal, ɓallinoowal maayde. En njejjitaani, maayde peral ina jawloo en, tawa tintaaka, maataaka, jooɗtoraaka !
Ňande kala e Alla, eɗen njiya maayɓe, kono cikkaten ko en maayataa, hakkillaaji men pooɗantoo tan ko nguurndam.
Eɗen pooɗanoo janngo, tee janngo garoowo oo, so o yettiima, o ɓennii, o artataa ! Nguurndam ustiima, lajal ɓadtiima.
Neɗɗo ina fooɗanoo wuurde, ina sooynoo wuurde moƳƳam e nder janngo, tee ɗiin janngooji ko kannji jooɓotooɗi balɗe makko. Kadi o waawaa jattinaade e waasde teeɗanaade gargol majji. Soomdaa e majji ko nguurndam e maayde fof. O alaa hattan suɓaade gootel, hono nguurndam, ko yiɗi koo, o duuňta maayde haa cay !
Tee ɗuum aaɓnantaako mo. So wonatno, ndeen o wontata tagoore saasoore. O wonaa ɗuum ko o ňola-guurngel, dottanaangel, lajanaangel, nguurndam !
Gooto e men fof miijotoo ko maayde winndanaaka ɗum, winndanaa ko woɗɓe. Haa ko ɗuum waɗi, neɗɗo tiindintaa nde e hoore mum. Tee neɗɗo, ina yenanaa ɗam nguurndam, wonaa caasoowo e majjam !
Yoo Alla wallu en laɓɓinde dewe men. Ňiiɓna en e rewde Ɗum. Tawa kadi ndewirten Mo ko ngam yiɗde Mo, kono tawa wonaa ngam hulde naatde Jeyngol walla weltinireede Aljanna, kono tawa ko ngam yiɗde Mo e yiɗde huccitde e Yeeso Makko Hormanteewo ngoo, Lewlewtoowo ngoo, hoybinanora en kaaɗeeki maayde.
*Kuɗol* : Aamadu Tijjaani Siidi Bintu Shariif, winndiyanke, wiɗtiyanke, kebloowo heblooɓe.
