Riiwtude Sikki-Sakka Fii Diine Men 1

Sharing is caring!

Banndam tedduɗo, so tawii ko a juulɗo a malaama.
So tawii ko a jaɓɗo yamiroore Geno, a weltanaama.
So tawii ko a jebbilaniiɗo Mbajjiri, a yettaama.
So tawii ko a dewɗo he Joomiraaɗo caggal nde ngannduɗaamo, anndu moƴƴere a yeɗaama.

Kaaldatmi ko e kala jom hakkille. Laydatmi ko e kala jom yila (hakkille ) ngo diilaaka harkille. Kaaldatmi ko e kala koolkistooɗo looyndotooɗo. Kaaldatmi ko e kala miijotooɗo, goonga jiilotooɗo. Kaaldatmi ko e kala jeddoowo. Haala am fayi ko e kala, ganndal, ɗaɓɓoowo. Ndee winndannde ina noddi kala cikkittooɗo. So neɗɗo wonaani miijotooɗo; goonga, o wonaa jiytoowo.

Ganndal ina noddi ɗee geɗe joyi:
1) Teskaade
2) Naamndaade
3) Wiɗtude
4) Ƴeewndaade
5) Ƴeewtindaade

Ko e doggol ngol limtuɗen dow ngol etotoɗen rewde ngam anndude Geno.

Geno toowɗo.
Geno tedduɗo.
Geno ceniiɗo.
Geno ganndo.
Geno ɓooyɗo mo fuɗɗoode mum woodaani, mo waɗtannde mum wonataa.
Geno tagɗo kala huunde, so wonaano kaŋko hay huunde woodataa.
1) Teskaade:
A teskiima wonnde aɗa foofa, aɗa ñaama, aɗa yara, waɗde aɗa wuuri. A teskiima wonnde aɗa yiya, aɗa haala, aɗa nana, waɗde aɗa teskoo. A teskiima geɗe aduna. A yiyii kulle, leɗɗe, kuule..ekn fof a teskiima wonnde ina woodi.
2) Naamndaade:
Naamndaade noon ina ara e fannuuji ɗiɗi:
– Naamndaade hoore mum.
– Naamndaade goɗɗo.
Caggal nde teskiɗaa tagoore ndee, njiyɗaa winndere Geno, ƴeewɗaa hoore maa, naamnde ina poti jolde he hoore maa.
Hol tagɗo-mi? Hol tagɗo leydi, werti ɗum. Hol tagɗo ndoogu, toowni ɗum? Hol tagɗo lekki, tagoore wuurir ɗum? Hol tagɗo ñiiwa, mawnini ɗum? Hol tagɗo ñuuñu famɗini ɗum? Hol tagɗo?… Hol tagɗo… Hol tagɗo?.. Naamnde ɗee ina keewi kono ɗe njogii ko jaabuule 3 to bannge yimɓe:
1) Ko Geno tagi kala huunde
2) Ko ko ari tan hay gooto tagaani ɗum
3) ko yakawere/caasam (energy) tagi kala huunde
Miin noon woni heen jaabuwol am ko jaabuwol garwaniingol ngol. “Ko Geno tagi kala huunde”

Caggal nde njaabiimi jaabuwol am, maa joom en jaabuuje 2 e 3 naamndo ɗee naamnde; ɓe naamndoomi dallillaaji ko kaalmi koo:
Hol no nganndirɗaa ko Geno tagi kala huunde? Mbate a yi’ii Geno?

Jaabuwol am wona. Mi yiyaani Geno, kono mi yi’ii tagoore mum. Mi yiyaani Geno, kono mi yiyii ŋarɗugol, juɓɓugol, cañagol winndere mum. Mbate on meeɗii yiyde werlaa (oto) mo hay gooto feewaani? Mbate on meeɗii yiyde noddirgel/cinndel (telefon) mo hay gooto yuɓɓinaani. Oɗon poofa henndu, oɗon nganndi henndu ina woodi kono mbate on meeɗii yiyde henndu? Waɗde, mi yiyaani Geno kono mbeɗo laaɓaa ngoo tago ardaani nii tan; ngoo tago ko Geno tan waawi woodnude ɗum. Aan noon, jom jaabuwol 3 ngol naamndal am e maa ko gootal hol no yakawere tagiri kala huunde? Yakawere ko Geno tagi ɗum. Yakawere heɓotaako gaa gaa neɗɗo oo huutoraaki geɗe ɗe Geno tagi ɗee. Waɗde hay yakawere ko e tagoore Geno jeyaa.

Geno ko gooto Bajjo; ko kaŋko woni Mbajjiri. Ina woodi naamndal 1 ngal neɗɗo foti reentaade: Hol tagɗo Geno? Sabu ngal ɗoon naamndal aaɓnotaako. Goodnuɗo kala ko woodi waawaa wiyeede ko woodni ɗum, ɗum ɗoon wonataa. En teskiima, en naamndiima, en ƴeewndiima, kadi en ƴeewtindiima tawɗen kala ko woodi he aduna hee won ko woodni ɗum. Kala ko mbiɗtuɗen goodal mum, ruttinta en tan ko to Oo tagoowo ñeeñƴuɗo (Geno) he tago mum.
Diine men noddi en ko e rewde he tagɗo men. So mi wiyii diine men noon,…. Ina jokki
Ɗum ko rogere adannde he winndannde hee. Njaŋtiimi he winndannde hee ko Geno sabu so neɗɗo anndaani Geno waawaa anndude diine oo saka rewa he Geno.

E kuɗol: Mohammed Jallo

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.