Mi artii ngam etaade riiwtude sikki-sakka fii diine men.
Ina woodi ɓe njaɓaani diine men.
Ina waɗi añɓe diine men.
Ndekete won winnduɓe defte ngam hoynande en diine men.
Mi tinaani, mi maataani haa njiymi ɓesngu leñol am ina ngoɗɗoo diine men.
Diine ceniiɗo oo ko mo men.
Ko diine tedduɗo woni mo men.
Ko woni diine?
Diine ko ɗii firooji tati jogii:
1) Diine ko gooŋɗinde wonnde won cemmbolinɗo semmbe jawtuɗe kattanɗe neɗɗaŋke, tammbiiɗo, maa nii goodnuɗo nguurndam he dow leydi. Ko oon ñeeñƴuɗo, cemmbolinɗo, toowɗo, ceniiɗo woni mo mbiyaten Geno.
2) Woni diine ko rewde, dooftaade, haaɗde he yamiroore oon Geno.
3) Won diine ko rewde. So mi wiyii rewde noon, maa hakkillaaji eto naamndaade ko rewatee koo kam ko woni. So taroowo ɗesii naamndaade, yoo binnduɗo ɗes jaabaade. Waɗde, mi jaaboo. Rewde ndee ko e fannuuji 2 darii:
1) Rewde Geno
2) Rewde tagoore Geno. Yeru: naange, lewru, koode, leɗɗe cehaaɗe, kulle, neɗɗo, kaaƴe,… ekn haa heewi.
Hol no foti diineeji ngoodi he aduna hee?
Ɓaawo nde tuugni-ɗen he lowre wikipeedi’a (wikipedia), ina woodi ko ina abboo he 4200 diine he nder aduna hee.
Caggal nde en nganndii ko woni diine, etoɗen anndude mbele diine kam ko huunde nde neɗɗaŋke miijii tan walla diine immorii en ko to Geno.
E tuugnaade e diineeji Alliyankooji ɗii fof, diine ko to Geno immorii en. Ina gasa wonde, neɗɗo saloo jaɓde tuugnorɗe ɗee; waɗde, mi huutoroo hakkille ngam jaabaade.
So tawiino ko neɗɗaŋke fenti diine, hol ko saabii omo fawa e hoore makko ko o aamanta e ko o horsinaani? Yeru: juulde, hoorde, askude..ekn he geɗe ɗe neɗɗo ɓuraani yiɗde waɗde. So tawiino ko neɗɗaŋke miijii, yuɓɓini, sañi diine hol ko haɗimo weeɓnude ɗum haa weeɓa? Aan jedduɗo, mi rokkiima ɗeen naamnde ɗiɗi ngam njaaboɗaa.
Geno tagii kala huunde; O tagi neɗɗo, leydi O ardini ɗum.
Geno feewnii kala huunde; O tagi neɗɗo, hakkille O yeɗi ɗum.
Geno yuɓɓinii tago kala huunde; O tagi neɗɗo, yamiroore O rokki ɗum.
Diine Joomiraaɗo ko gooto. Oon diine noon, ko ɗowirde wonande Aadama e ɓiɓɓe mum. Kala ko yuɓɓinaa ina foti jogaade ɗowirdi no ɗum huutortee. Yeru: so mi tottaama laana ndiwoowa (avion/airplane) mi wiyaama yo mi dognu ɗum tawo mi ekkinaaka, mi jannginaaka ɗowirdi laana kaa no dognirtee, mbate maa mi hattan dognude laana kaa?
Waɗde en paamii huunde fof ko maa jogoo ɗowirdi nde ɗum waawa yahde no ɗum foti yahrude nii.
Neɗɗaŋke he jaati mum ko woŋki. Ko woŋki kii waɗaa he ɓalndu nduu, ɓalndu nduu tottaa ɗowirdi; ndiin ɗowirdi woni diine mo Geno yeɗi en oo. Ko e diine oo neɗɗaŋke rewata haa waawa ɗowde ɓanndu mum he peewal. Mi siftina kadi, diine oo ko gooto. Ko neɗɗaŋke e fuuyre mum wayli diine oo. Neɗɗaŋke e ɗaayre mum bonni diine oo. Ko ɗum waɗi Geno nelde he kala leñol Nelaaɗo ngam finndinde hakkillaaji ɗaaniiɗi ngam ɗi nduttoo he Geno. Ɗi paama Geno, ɗi ngannda ɗi tagiraaka mehre, ɗi njananee ko ɗowirdi ndi Geno yuɓɓini ndii laatnata peewal majji… Ina jokki.
E kuɗol: 
Mohammed Jallo
