On calminaama e kuuɓal, debbo e gorko, suka e mawɗo, hooreejo haa e cakkitiiɗo naatde e mayre.
Kala to ngon-ɗen e to ngonir-ɗen e jookli winndere yoo jam Alla e ngaynaaka Mum ngon e men.
Mi ɗaɓɓii yaafuya e huwtoraade mi alkule Mbaaň hanki, sabu alluwal am binndirgal ko ko momtinoo. Mi artirii ngal hanki jamma.
Kono, e yolnde hee, kuwtorogol majje addii yeewtere. Yeewtere ndee kadi bonaani, sabu nde wallitii e siftinde silsil binndol ɗemngal men. Ko daartol ngol ngenndiyanke fof foti anndude.
Ɗee alkule mbiyetee ko alkule Mbaaň. Ko e kitaale 1964 e innde Association des Élèves et Étudiants Haalpulaar’en, ko kamɓe njuɓɓinnoo heblo e hitaande 65, ngam kadi winndorde deftere fuɗɗorde taro pulaar. Pottital ngal fotnoo ko waɗde Salde, hono Tebegut.
Ɓe ndenndinaa e laamu nguu. Seeŋoor e laamu calii haa lelii e leydi, mbiyi 3 memataa 9. Ina moƳƳa ciftinen, ardinoo pottital ngal ko mawɗo men, kanngameeri leňol: GAY Aamadu Maalik. Oon sahaa tawi omo leydi Farayse, omo jokka jaŋde makko. Kanko fof e woɗɗunoode, njiilgu golle ɗee, ko e ňeeňal makko, e ɗowngo makko.
Nde ɓe calanaa Tebegut, ɓe ɗaɓɓiri laamu Muritani waɗde batu nguu Mbaaň. Muttaar, hooreejo leydi Muritani jaɓani ɓe, fawani ɓe heen dimngal sarɗiiji ɗi mbabba waawaa roondaade.
Ko e hojaa mawɗo Batu Mbaaň waɗaa hakkunde dadiiɓe laamu e Fedde arnde ndee. Ɓee ngona e waɗde jime, woɗɓe ngona e yuɓɓinde heblo gila e tafde alkule haa e waɗde heen binndanɗe. E nder balɗe 3 ɗee, ɓe njirwinii, ɓe kirjinii, ɓe pindinii, ɓe njeewtii.
Ɓe keɓaani timminde deftere fuɗɗorde ndee, kono kamɓe ɓe lelnii limto ɓee, ɓe mbinndi heen kelme e konngi. E mbinndankon tokoson. E oon sahaa, ɓe njippinoo e Mbaaň ko galle Mawɗo Umar BAH, mo Dabbe, wiɗtiyanke, pulaariyanke mawɗo.
Nde lulnde ndee gasi, gooto fof nawori golle kawraaɗe ɗee, ɓe piɓondiri, moni fof, so hootii nokku mum yoo janngin alkule ɗee. Ɗe njanngaama no feewi e Fuuta, rewo e worgo, e nder Mbaaň, Tebegut, Galoya, Nguy, Cubalel, Wuro Soogi, Nabbaaji, Maatam…
E kootol, e nder Alla ndunngu, tawi maayo ina yahi haa hiwi pooli, nde laana paynooka fuɗnaange kaa ari haa e hakkunde maayo, woodi pootiiɗo, mo jeyanooka e heblo hee, nii woni Almaami Siree Lih, gooto e jaale heblo ngoo, jeyaaɗo Nabbaaji heen, Galoya heen, fiyii e ndiyam, ngam faabaade gonnooɗo e yoolaade oo, nii woni, oon tawi fuɗɗinooma yarde kore e loƳaade, teeɓtii e makko, ɓe mutdoyi nder maayo.
Diiwaan Yirlaaɓe e Boosoya e Ngenaar fof, kabaaru sankaare Almaami sarii heen.
O laatii doosgal garwaniiwal, jahrungal cukaagu, e nder jaale ɓamtaare ɗemngal men. Kono Almaami yahii e wolde, tee yahanaani mehre. O wiriraama leppi leppi teddungal, caggal nde innde makko winndiraa alkule kaŋŋe e kaalis.
Ko fotde daartol binndol ɗee alkule nganndee. Ko Etijaaji ndee Fedde kadi, tafoyi fedde Ɓamtoore Pulaar, nde GAY Aamadu Maalik fotnoo ardaade kono lomtini ngardiigu mum JAW Mammadu Yaayaa, o woni hooreejo ɗiɗmo, kanko Mawɗo Aamadu Maalik. Ko heewi gollaama.
Hoohooɓe leňol men fuɗɗunooɓe ɗee golle paayodinɗe fof ina poti anndideede, daartol maɓɓe winndee mooftee, mooftanee aduna. Sabu ɓe laatiima yiɓnaniiɓe lewlewal pinal e ganndal haa ngummi-ɗen peertu-ɗen gite, tawi e oon sahaa ko heewi e leƳƳi, ina ngoni e ɗoyngol luggol, caɗtungol.
Ko caggal Batu Mbaaň noon, nde ɗee alkule ɓenni Misra, mbaɗti janngeede e Kawtal Janngooɓe Pulaar Fulfulde e Winndere. Ɗe carii e nder ko ɓuri heewde e leyɗeele aarabeeɓe. Nde Batu Unesco waɗi Bamako, e hitaande 66, Fedde Ɓamtoore Pulaar Senegaal woppi alkule Mbaaň, waɗti huwtoraade ɗe Unesco, sabu ko kannje laamuuji ngoongɗini. Tee pelle keɓtinaaɗe ɗee, ko ballidiiɗe laamu. Ɗe mbaawaa luutndaade ɗum.
Ina moƳƳa ciftinen, e Batu Unesco nguu, Mawɗo men, Aamadu Tijjaani Jam Lih, kaňum tan gooto heɓnoo tawtoreede Batu nguu, waɗani hoore mum njoldi laana ndiwoowa jahol e gartol. Arnooɓe tawtoreede Batu nguu e inɗe leyɗeele, ngantiniino no feewi jooɗaade mo e Batu hee. Kono wattan fof, maslahaa waɗaa, o tawtoraa.
Nde o arti leydi Senegaal, ɓooytaani o yalti e Alkule Unesco, sabu teskaade mo waasde ɗe waawde nawrude ɗemngal pulaar yeeso. Ɓooytaani o hetti alkule, o waɗti winndirde defte e jannginirde ɗe. O liggiima no feewi e ɗemngal ngal. O hooti e Joomiiko ko e hitaande 1994. Yoo Alla ɓuuɓan mo.
Musidɓe tedduɓe yaama tawa ndee ɗoo leƳƳannde hakindiinde nde mbaɗ-ɗen maa wonan yoga e mon jomngol e faamde e huunde e golwole ɗemngal pulaar e kanngameeji mum.
Ko ɗo Alla mballinto-ɗen to Arwannde e to Wattannde, yo O wallu en.
Aamadu Tijjaani KAN, winndiyanke, wiɗtiyanke, kebloowo heblooɓe.
