KISSA MAABO TAARIHA MUHAMMAD BELLO ƁII SHEHU USMAANU

Mohammad bello dañƴaama ñyande  tatabru lewru nuwemba hitaande ujuneere e temerre jedidi be cappan e jeetati e go’o (3/11/1781).

Hanko woni Lamɗo sokkoto didabojo baawo Shehu Usmaanu nden dum biiko mawdo haa nder derke’en maako

hafahin o laati binndowo tiɗɗo ha fannuuji tariha,gimdi,nden e defte sharia Islaama.

Muhammad Bello don wallita Shehu Usmaanu daw kuude diina kawtudum  e yaago Konnu gam tiggunde diina Islaama e mo laamake dawla sokkoto.

Muhammad Bello maynaama ñyande nogas e joyi lewru oktobaa hitaande ujuneere e temerre jeetati be cappan e tati e  jeedidi.

derdiiko Abubakar Atiku ronni laamu maako ɓaawo mum biiko Aliyu Baba Ronti mo.

mi sopti haa

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Muhammed_Bello

MUHAMMAD IBN MUHAMMAD AL FULANI ALKISHWANI

Dañyaama ha lesdi Katsina, O laati mardo andal limngal haa wakkatimaako mo neeɓi haa lesɗe Araben, mo yehi Egypt mo winndi ɗereeji be arabre daw fannuuji anndal  bee didaagol sappo e go o.

Muhammad ɗum goɗɗo marɗo  waytaare bee dabare haa nder yaake maako nden mo pullo.

Modon nder arande’en silmuɓe haa yimbe lesɗe ɓaleeɓe.

O manoraama huygo kuugal nder sirru nden mo ummra ta dum wangine be nonfuh, Muhammad libtaaka nder famarɓe haa Leñyol maako, ngam daraja ka mo mari hafahin e mo  ɗo nder marbe anndal limgal har duniyaaru, Muhammad libtaama nder famda Leñyol har lesdimaako ngam na mo masinkeejo haa wakkatireden yimbe lesde ɓaleeɓe bawanta limogal e nonfuh Muhammad habdi ummori nondum mo maynaama hitaande ujuneere e teemerre jedidi be cappan e nayi e gg’o. (1741) mi tuktorake

w.w.w.math.buffalo.edu/mad/special/muhammad ibn muhammad.html

TARIHA NANA ASMAU ƁII SHEHU USMANU

Ɗum modibbo mawɗo haa karnuwol sappo e jenayi Nana Asmau daŋƴaama e hitaande   ujuneere be temerre jeeɗiɗi e cappan e jeenay e tati (1793) haa wuro degel jonta lattiidum nder sokkoto

Mo jangi anndal islaama e derkaakumaako nden O tiɗiniiɗo konu mawdum dum lesɗe hirna Africa har waktuuji jihaadu taskaramji e  kuuɗe konu waddaama har tefte gimɗi Nana Asmau  mo laamɗo, jisboowo gimol nden modibbo diina islaama hafahin mo bii shehu usmaanu bii fodio.

Nana Asmau mo maskiido har gimdi bee jangingo rewɓe anndal jurriya maako e tokki ɗatal sufatuke en ka qadiriya lattibe e be tefa anndal daw laawol ɓocingol.

 Mo lamake sokkoto hakkude duubi(1863) Nana Asmau maynaama haa hitaade ujuneere e temerre jetati be cappan e jeego e nayi (1864).

mi soptiidum haa https//amazing women in history.com>nanaAsmau

TARIHA SHEHU USMAANU ƁII FODUYE

Be arabiya Shiekh Usman Bin Foduye nden Hausaen nodda mo Shehu Dan Fodio mo danyama nder wuru Gobir yalde sappo e jowi lewru disembaaru e hitaande ujuneere be temerre jeedidi e cappan e joy e nayi (1754).

Saaro’en  danyiiɓe mo Malam Muhammadu Fodiyo bee Malama Maimunatu. Shehu Usmaanu ɗum Modibbo mawdo mo diina lslaama binndudo tefte daw kiitaaji sharia lslaama nden mo sakkiti diina har mobgal Lesɗe Afirka mo tiggi laamorde juulɓe har sokoto bieteedum dawla ka sokoto mo waddani Fulbe neddaaku haa nder wondaabe Hausaen.

 Shehu usmaanu don tokki sunna daw datal lmam Malik nden mo wada dariqa sufadunkeen ka qadiriya mo lattake amirul muminina nden lmam hafahin lamiido sokoto hakkude duubi (1803) yagago (1815).

 O maynaama nyalde nogas lewru afriilu hitaande ujuneere e temerre jeetati be sappo e jedidi (20/04/1817) milaadiya haa wuro Sokoto.

Shehu dali rewbe nayo Maimuna,Aisha,Hauwaau,be Hadiza. Bibbe maagobo nogas e tato(23)Muhammad Bello, Nana Asmaau, Abu Bakar Atiku be do sedda nder mabbe, hubbaare maago e wuro sokoto.

mi tongi har wikipedia

Moyijo Woni Abbo Ousmanou

Abbo ousmanou laati ɓi pullo taanu fulɓe dañƴaaɗo hitaande 1936 nder yeɓre Wina ha Diiwal Adamawa Cameroon.

Abbo jaŋgi deftere Qur’aana yowti ɗefte goɗɗe ɗe diina.O sooyi baabiraawo maako gilla O duuɓi sappo e ɗiɗi 12 gilla nden o warti tokkowo mota.  O ekkiti laañyugo moota, hitaande 1956, O heɓɓi ɗerewol seɗuye baawal laañyugo sai o fuɗɗi laañyugo ha mootaaji Alhadji Mohamadou Pantani Garoua. Sese o nangi fillu, bawo man o jaɓi ñyamaande ha banki o soodi mootaji o jokki fillu maako.

Bawo duuɓi seɗɗa o yajjini fillu maako heedi durngol, Sana’a, ndemri, laañyol e filluji goɗɗi.  Company Alhadji Abbo Maïscam laati Company remowa butaali ɓurdunga ha lesdi Camaroon

Alh Abbo woodi hotel ha nder wuro Garoua indaanga St Hubert. Oɗo maari juuɗe nder Saanaji Laañyol ha leddi woyla Camaroon fu.

Alh Abbo woodi tokke na’i 10.000 ha lesdi Camaroon wala ba maaji andiraaɗi be tokki GUDAALI AMOA. O laati gooto nder hoore en Company kantu nga NOSUCA.

Alh Abbo woodi saare mapindiire ha nder wuro N’Gaoundéré Saare maako laati ɓurdunde ha Cameroon ko yahanta duuɓi 60, nden O woodi Saare yottunde haaja mapindiire nde gakkata hectare 3.5 ha nder wuro Yaounde laamorde lesdi Cameroon.

Alh Abbo latti baabiraawo ɓiɓɓe 36 teeriɗɗiraawo rewɓe 4.

Alh Abbo latti goto nder marɓɓe njawdi e burduɗo marral njawdi ha lesdi Cameroon hande.

LIVE OFFLINE
track image
Loading...