DARTOL (TAARIHA)
Alhaji Muhammadu Dikko anndiraaɗo Muhammadu Dikko ɓii Giɗaaɗo lamɗo no Katsina ɓoymaajo mo 47 gila (1865 lewru Duujal, 1994). O laami 9 lewru sappo e go’ooru (Jolal) 1906. O maynaa nder hitaande 1944. Kanko woni jeeweenayaɓo nder lamlamɓe Fulɓe ndonndonu haa laamorde Dallaaji’en tiggaande yaake konu jihaadi Shehu Usmanu ɓii Foodiyo. Laamu maako fuɗɗi ɓaawo warugo nasaara’en haa nder lesdi ndin hitaande 1903, ngam gerdootiral ngal nasaara’en ngaadi e laamiiɗo Abuubakar ɓii Ibraahim nden o accii laamu, nden ɓiyiiko Musa Yero laami, nasaara’en ɓorti mo ndokkiti Muhammadu Dikko nde o nyawi o maayi, ɓe fuu maɓɓe ɓe ɗaɓɓiti ɓiɓɓe Abuubakar, mbii “Aran maa ɗum laamu maɓɓe”. Nden ɓiɓɓe Dikko maa ɗaɓɓiti nden nasaara’en mballi pamaro nder ɓiɓɓe Dikko ɓe lammini, ngam laataago o jangii booko nden o ɗonno narri e nasaara’en ɓen. Kanko wi’ete Usumaan Nagoggo. O laami haa yaago hitaande 1981.
Taariiha (Dartol) Muhammadu Dikko e no o janngiri
O danyaama nder hitaande 1865 yaake lamiiɗo Muhammadu Bello. Baaba maako wi’ete Muhammadu Giɗaaɗo gooto nder suɓooɓe lamɗo, nden jogiiɗo manngu Durɓi. Debbo maako innde mum Tamalamai. Dikko janngi haa mallum’en katsina haa wuro Tsageru gila duuɓi pamaraaku maako (1882). Yaake nden laamiiɗo Ibraahim mayna. ɓiyiiko Musa narrataa e Giɗaaɗo ngam lamɗo ɓoortii no mo haa mangu Durɓi hokkiti ngu ɓiyum. Nden laawi asngol maɓɓe fuu e jawdi ndin. ɓiyiiko Yero jaɓi manngu Durɓi go nden o jippinaa ɗum hokkiti dewerɗiraawo Dikko Muhammadu Saada. Kadin maa Abuubakar haɓɓi (tiggi) Yero dow boofol warugo Giɗaaɗo.
Dikko o janngu ɗo nden o ɗon nder asngol ɗowungol (saman) o hokka manngu Karshi jotta maa ɗaɗol (layol) taaniraaɓe maako njogii ngu. Bako o laamo o laatake no ardiiɗo laamu ndonndonu haa Maani, ɓaawo mawniiko Saada maayi. O artii baaba maɓɓe maayugo. Muhammadu Dikko maynaama ɓaawo nde o nyawi nder hitaande (1944). O uwaama haa Gaadina nder laamorde Katsina. Biyiiko Usumaanu Nagoggo meeta nyalnde 19 lewru Maayu (Duujal) 1944. Nukkuuje/Enaaje ɗuɗɗe haa wuro Katsina nodditiraama e innde maako. Yeru, woodi babal wi’ete Muhammadu Dikko Stadium nden woodi laabi e wuro Katsina inniraama e innde maako.
Wassalam. Mi tonngiti haa Wikipedia. Kadin mi firti (fassiri) koo mi waɗi boofol moytaneeyam boofi, ngam yeeso. Mi yeti masin (sanne).
Jaagorɗo am Allah ɗaldu en. Accee hakke.
KP/KRI Shiwto
