KO ƁURI SASA YANII E WOYNDU

Yeru no Tagɗo winndere ndee oo nii, e ňeeňal Mum, waawde waylitde tagde e tagtaade, haa e wayliwaylinde sahaaji kitaale; neɗɗo ne, ko e ɗiin sifaaji abbii.

E kala sahaa, njiɗaten ko ɓeydaade hoonaade, yuɓɓinde nguurndam men haa ɓura semorde haa e jiimtude e dow ko taarii en koo : gila e yimɓe, kulle ladde, wertaango leydi e asamaan e diƳƳe haa e naange. Ko e ngal ɗoo jaɓɓal tan, gila aadee tagaa, darii e dow leydi, dartorii yiɗde eeltirde sato mum, taariindi mum, doole mum oole, hakilantaagal mum, peeje mum e peccorɗe mum.

E nduun yahdu, yiɗde daraade wona, wooda ko firti, ɗii leƳƳi ndaɗɗa peeje mawɗe, toɓɓa tabitinde paandaale, e fotde no leƳƳi mbaydi, to bannge pellital, ɗiya njogoo looyndanɗe ɓadiiɗe, hakkundeeje haa e deestiiɗe.

Ɗiya too njayoo walla ŋaafta, e nder tabitingol mumen majje, goɗɗi ngona e ɓafde walla yahrude yahdu beňtiti-boofo, sabu waasde jogaade looyndotooɓe e looyndantooɓe ɗum waylowaylooji jamaanu.

Ɗii ɗoo ngona gaɗa’aɗali. Ɗiya too, sabu toowal jaŋde mumen, ŋaarnoo, njuɓɓina paandale, ndaroo kadi e fewjande winndere e jaɓnude leƳƳi kalfanooɗi ɗii ko yahdaani e neesuuji mumen e finaa-tawaa mumen.

Ɗiin ngoni leƳƳi ɗaaniiɗi haa kari, meeɗnooɗi wonde, poolaa, ceyfitaa, eɗi cikka eɗi ngetoo fiɗɗitaade e ŋarbiŋarbinde, tawa ɗi ɓosaani. Ko jahtirgol majji caggal ɓuri yiytinaade e jahrugol majji yeeso !

Sabu ko ɗi keedaaɗi e hakkillaaji majji, jiimaaɗi, ɗi njoganaaki hay huunde koye majji. Eɗen, eɗen mbaawi wiyde, welaani haa welaani noon, kono ko e ngoo senngo keed-ɗen !

Eɗen ngetoo wiyde eɗen ndenndina kaɓirɗe men fof, ngam dawande walla hirndande haa njetto-ɗen e paandale ceerndooje en nguurndam ndoofoliɗɗam, miskineejam, kono en cuwaa tawo ferde ngeriyol, yeru no ɗiin leƳƳi ŋaarniiɗi, ɗi en cooynotaako punndi mumen.

Mbele ummaade e ko keɓ-ɗen jeytaare men fa’de hannde, nguurndam men wayliima haa ɓurtii no waynoo ndeen nii ? Walla alaa ko en yahtirɓe caggal !? Hol teppi renndo men jogii ? E hol no ngo tepporii ? E hol no ngo teppitortoo ?

Mbele enen ne, eɗen njogii paandale ɓadiiɗe, hakkundeeje e deestiiɗe, ɗe toɓɓu-ɗen ngam renndo men waawa heddaade e duumaade e nguurndam, ɗam Alla dottani aduna oo ? Tawa kadi engol wuuri moƳƳam ? Hol no mbaɗaten haa ɗee naamnde e ko wonaa ɗee tan, keɓa jaabawuuji celluɗi, ɗi tuugoto-ɗen haa njiyto-ɗen koye men e buklet baklet aduna baawɗo wuureede fof ? Ɗum ko naamnde. Tee ko potɗe lelnaneede jaabawuuji celluɗi, hay so en nduuɗiima alaa goɗɗo foti jaabanaade en ɗe.

So woɗɓe ndaraniima yiɗde jaabanaade en ne, ɗiin jaabawuuji, ngonata tan ko wutte potndaaɗo e jullaare, mo kettana-ɗen, tawa o yahdaani e no tagori-ɗen walla no njiɗir-ɗen yo o way nii.

Duuɓi teemedde, ko adii hannde, mawɓe nde njanngi paami, ndarinooma e addude waylowaylooji e njuɓɓudi nguurndam mumen, ndarni laamuuji, ňiiɓni sariya e potal, cemmbini jaŋde e golle, calii yawaare, pooɗti ngenndiiji goɗɗi, mbaɗti e ɗi mumen.

Ko e dow eɓɓoore waɗtude Afrik Ɓaleeri ngenndi ngootiri e dow gardogol Fulɓe, tuubakooɓe tawnoo en. Ngenndi puɗɗoriindi hirnaange Afrik ceɓɓitiiɗo haa yettani maa ŋore Maayo Woɗeewo. E dow gardogol Alhajji Umar Al Fuutiyyu, Gedewiyyu, Halwaariyyu e Usmaan Ɓiy Foodiyyu DEM, to Sokoto, darnunooɗo Ngenndi Lislaamiyankoori. Eɗen mbaawi siftinde mbiyen galle Maam Sheekh Usmaan Foodiyyu’ en dawi ko Fuuta Tooro.

Ko e ɗee golle jooɗɗe, labaaɗe, laaɓtuɗe, ɗe daartol yejjittaa, potɗe siftineede e siftoreede yonta kala garɗo, tuubakiri tawnoo maamiraaɓe men wasorɓe, ɓe inɗe mumen mbinndirtee e daartol alkule kaŋŋe e kaalis.

Mbele maa ɗeen golle maamiraaɓe wasorɓe mbaɗ kedde no foti fof e ɓernde gooto e men kala, waɗa baɗte kadi e hakkille mum, waawa ɗum janngirde ngonka sahaa mum e waylowaylooji jamaanu ?!

Nde tawnoo ko heewi daňaama, tawi saabii ɗum ko darnde mawɓe hanki, mbele eɗen cikki sinno fof wonaano nii sabu darnde yiytiniinde, feeňnde e suuɗiinde, alliyankoore, ma en keɓatno fartaŋŋe e neɗɗaagal ngal keɓ-ɗen ngal tawi baɗteeji mum ina keddii haa jooni e men, hay so tawii nii ko seeɗa keddora-ɗen e ɗiin baɗteeji ? Haa jooni, teddungal e barkeeji ndon-ɗen e maɓɓe ɗii suytaani, batteeji majji ina keddii e men, hay so en mejaani keddogol majji !

Ɗeen golwole, ɗe maamiraaɓe men mbaɗnoo, dartinaaɗe e daartol, ko ina abboo e teemedere hitaande fawnde, waɗii sabaabu haa nattu-ɗen jiimde, ngontu-ɗen jiimaaɓe, potnda-ɗen e ɓe njiimno-ɗen walla nii njiimtinaa e men ! Ko ɓuri tabitde e sellude koo !

Wadde, gila jeytaare heɓaa, en ndonkii feewnitaade, en ndonkii yiytaade koye men e njuɓɓudi kesiri pawaandi e dow men ndii. Tee, ko goonga, en mbaawataa yiytaade koye men e mayri sabu ndi waɗiraaka, mahraaka yo en njiyto koye men e mayri walla e majje, kannje leyɗeele ɗee.

Laamateri ndii joƳƳiniraa ko halfude en haa cay ! Wonaa rimɗinde en. Kono en ndonkii yiyde ɗuum. Ko eɗen pitoo, eɗen ndumpoo, eɗen pettoo tan e nder wemmbeende ! Ko ɗum laamu Fuunti – Funeere e men. Laamu fatara, laamu yahii, laamu artaani ! E raawre ndee, lommbi-ɗen walla njooɗi-ɗen ko e kaayaa-mbeeyaa.

Jooni noon, e seeɗa mo keddora-ɗen oo, hol no mbaɗaten haa keɓɓito-ɗen ndimaagu men, neɗɗaagal men e finaa-tawaa men?

Ɗuum fawii tan ko e jogaade _*Eɓɓoore Renndoyankoore*_, hono _Projet de Société_, so en kaalii tuubankoore; kayre eɓɓoore ndee, joƳƳinta nde ko annduɓe e alɗuɓe, liggoo nde kadi tawa ko e suuɗnde. Sabu hannde, hay miijooji defeteeɗi, ɗi cuwaa rotte, ina ngujjee, nawanee aňɓe, ɓeen kebanoo firtude ɗi, e peeje mumen limtilimtinɗe ɗe nganndodtaako. Nde tawnoo sago mumen tan ko hoto en njiy cereeli naange, ko yo en keddo e niɓɓere tan ina kuutoroo en haa cay.

Musidɓe tedduɓe, ciftoren fulɓe tinndii, mbiyii : _Aduna ňiɓaaki, ko ko ɓaarii!_, ɓe pawti heen kadi ɓe mbiyi : _Alla ina waawi rokkude ma tumbude, kono hebbinde nde ko e maa waɗɗii_. Hay huunde alaa ko mbaaw-ɗen heɓde ina fawaa e mbeɗu kaŋŋe, tawa en pellitanaani ɗum.

Ko maa potnden e waylaare ngonka men : ” _kasoo e kasaŋka, ɗeɗɗeede e ɗeeɗeede fof_, tuugaade e no Mammadu Sammba JOOB, Murtuɗo woowiri wiyde. So ɗuum ronkaama, keddoto-ɗen ko e les njiimaandi leƳƳi goɗɗi haa leydi taggee ɓaaree ! Moolaare Alla e men e ɗuum !

Mawɓe men wasorɓe ɓeya no njanngirnoo pini, paami haa ndarni ngenndiiji tiiɗɗi nii, enen ne, so en pellitii heɓɓitaade ngonka men tuugaade e boli laaɓtuɗi, ganndaaɗi, ɗi leƳƳi pilňitiiɗi ndewnoo, ina gasa njettoyo-ɗen e rommet faandaare men.

Sabu, nganndee koy, kala no ɓurdu-ɗen leeltirde e tabitinirde ndeen ummannde, ko ko : *Ɓuri sasa yanata e woyndu !*. Ngonten dawneteeɓe ina kirndoo, ngonten tumarankooɓe e ngenndiiji men, yeru no Palastiinnaaɓe ngontiri hoɓɓe e ngenndi mumen !

Yoo Alla daɗndu en e limteede e leƳƳi gadinooɗi finde, cakkitii sulmaade, haa e waɗtoreede e doggol leƳƳi nattuɗi woodde e nder jukunnde daartol !

Waawi falanaade en ɗuum e salanaade en ɗuum tan, ko alɗuɓe men e annduɓe men, dawrugoliyankooɓe men, tawa noon kadi ko ina ngondi, kaňumen fof cuusal e caasal, ňoortude gurel-gacce e cewiram-yeesaagu e yeeso jiimnooɓe en haa e laamuuji men, ɗi cuwaa tawo haa jooni fellitde daranaade ɓesnguuji leyɗeele mumen haa e fotndude ɗumen e hakkeeji e faggudu e ngooɗelaaji renndo fof !

So hakkeeji leňol men e laamu fof keɓdaama, ndeen, maa Kanngameeji men daraninooɗi ngenndiiji men ɗaano jamyamol e nder gaňňeeje mumen !

Ko ɗo Alla mballinto-ɗen to Arwannde e to Wattannde, yo O wallu en !

Kuɗol : Aamadu Tijjaani Siidi Bintu Shariif, winndiyanke. wiɗtiyanke

DUUƁI SAPPO JAAYNDE Fulfulde E NDER 2STV

Duuɓi sappo wonaa balɗe sappo, 02 colte 2011 haa 02 colte 2021 duuɓi sappo ko Hammee Aamadu Lih ari 2stv, *Actu Pulaar* heɓii duuɓi sappo e nder 2s, Yeewtere ngalu heɓii duuɓi sappo e Juuɗe Hammee Lih e nder 2s, e nder ɗii duuɓi sappo faamaama wonde ɗemngal pulaar ndeke ina waawi habrireede tawa koy ayaawo hono tele wisiyoŋ, tawi ko mbaadi fanniyaŋkoori hono no ɗemngal farayse e nder france 24 nii ekn, ɗum ɗoo ina waawnoo heɓaade kono taw heelɗiriraani nii, Actu pulaar adii fof ko jogaade mbaadi lobbiri, golle keeleele noon gollata ɗum ko neɗɗo keelɗuɗo, 2s anndi daňii wune e wonde ňemtinirgal to bannge jaaynde pulaar e Ayaawo ko nde daňi Hammee Aamadu Lih nde, ganndo gannduɗo ɓe habrata, kadi ɗigginɗo fannu mbo yaari oo hono jaayndiyankaagal, kono kadi o daňi sukaaɓe finɓe faamɓe, jaŋngu ganndal ngal wonaa dummbowal, tawi ko heddiiɓe e ndigal ɓeen ngoni Ceerno Aamadu Jaw e Fatimaa Jallo, Ballal maɓɓe ina teskini heen no feewi. Ɗii duuɓi sappo noon soko Allah golle pattamlame mbaɗaama heen.

Holno Actu pulaar ardi?*

Ko adii nde kaalten Actu Pulaar taw kaalen ɗowoowo ɗum, Hamme Aamadu Lih jeyaa ko mbooyo e nder falnde podoor, o naati e mejaa koy 2000 to jamano fm ko caggal mum o yehi to RTS e 2002, omo heblatnoo toon *yeewtere cellal e boowal ganni e Faandu Almuudu* caggal mum o heɓiino fartaŋe yaade to duɗal keblowal jaayndiyankooɓe biyeteengal *Cesti* koy 2010 o heɓi seedamfaagu makko. Garal makko to 2s koy ballal ngediyaŋke ŋanaa hono Ibraahiima Muctaar Daray Saar to leydi muritani, e wiide makko ko Alhajji Njaay Mo 2s yeewti-dannoo e Ibraahiima M D Saar, o wii Alhajji Njaay wonde “omo yiɗi kabaruuji e ɗemngal pulaar ekn mbatta waɗeede e teleeji hee”, oon wii mo “ina yiɗi waɗde ɗum kono waaɓeno maa nii ngalaa ɗoo” Saar heɓɓitii wii “won sukaaɓe be njiimi ɗoo hayso ɓe mbayaani no mbaami nii, hoɓe mbaawi tuteede haa ɓe mbayoya noon” ko ndeen o noddi Hammee Lih o naamndii ɗum ngonka mum to RTS Hammee wii suwaa Ƴetteede taw, ko ndeen o jokkondiri Hammee e Alhajji Njaay, ɓe njeewtidi ɓe paamondiri ko ɗum jey sabaabu garal makko to 2stv.

Yeewtere Ngalu noon wonaa e juuɗe Hammee fuɗɗii, Adii jogaade nde ko Farba Salli Sek, tee mbaadi ndii wonaa ngootiri, ko nde Hammee heɓi nde ndee waylinde artirinde e oo sifaa mbo njiyaten hannde. Actu Pulaar noon heɗen teskoo e mum geɗe keewɗe tawa ko paayodinɗe, gila e baawgol maɓɓe heɓde kabaruuji tawa ko jojjanɗi renndo ngo, tawi ɗum fawii koy jogagol maɓɓe jaaɗaniiɓe ɓe e nder leydi hee fof, yeewtere ngalu noon faayiida mum heɓi ndaama tigi rigi, hannde kala neɗɗo gonɗo ɗoo e leydi ndii kaaloowo heɗee rewii e ngalu, nde laatii ko sewnde kabaruuji wonande wiyooɓe mbiimi, Yeewtere ngalu ina yaara hannde e teemedde tati e capanɗe jeenayi tonngoode (390 Numéro). Actu Pulaar Yaltii Istijoo(Studio) 2000 laabi keewdi ina heen Daakaa Madiina Gunaas haa e Maggal Tuubaa ekn.

Aamadu Jaw.

O jeyaa ko to wuro Paate Galo, o yii aduna ko ňande 20 seeɗto 1992, o adii janngude ko Alquraana ɗuum nawiimi to ndar ɗum wonnoo ko hakkunde 1996 haa 1999, koy hitaande 1999 o naati Ekkol hitaande 2005 o heɓi seedamfaagu makko (entrée en sixième), 2006 o waɗoy kolees makko to Doɗel, ko 2009 o heɓi BFM makko o yehi to Liisee mbo Haayre Laaw ko toon o heɓi seedamfaagu makko Bak ko ndeen o yahi to duɗal jaaɓii haatirde ngal Ndakaaru to Falnde Espaňol ko duuɓi ɗiɗi o waɗi toon hitaande tataɓere ndee o dartini jaŋde ndee, tawi haŋkadi jaayndiyaŋkaagal ngal fuɗɗiima hondemo, ko ndeen o winndii e duɗal Ensub Afrik ngam heblo jaayndiyaŋkaagal. O golliima e Rajo Safina fm hakke duuɓi ɗiɗi, koy lewru jolal 2015 o Ari 2s taw koy kastiŋ mbo 2s yuɓɓinnoo ngam ndaartude gollooɓe, e nder teemdere fawnde arnooɓe ko nayo tan Ƴettaa heen koy ɓeen o jeyaa, ndew ari nde e yamiroore jom galle oo o laatii ballodiiɗo Ceerno Hammee Lih. Aamdu Jaw e feɗɗitaare mum wonaa ɗemngal pulaar tan waɗata, omo waɗa farayse e wolof fof, ko kanko Ardii catal ňaawoore e nder Redeksoŋ mo 2s, omo jeyaa e yeewtere Lii e wolof waɗoore kikiiɗa alet kala, koo neɗɗo baawɗo ko waɗata koo kadi jankiniiɗo, ciimti makko ina ndegii soko Allah koo neɗɗo jom dokke.

Fatimaa Jallo.

Faatimaa Jallo ko Madiina Gunaas naajo, suka debbo baɗoowo ko faayodini e ngal meccal jaayndiyaŋkaagal, o rewii yoga e nokkuuji ko wayino Rajo Teccaan ɗoo waɗi ko faayodini no feewi, koo laaɓtunooɗo e nder haralde hesere jaayndiyaŋkooɓe ɓew yontidaa ɓee, fatimaa adii waɗde ko roɓindo jaayndeeji, caggal mum o watti waɗde ciimti pattam lami koy 2019 o watti yettinde jaaynde ndee, hannde oo omo yettina Actu Pulaar no feewi ko aldaa e goɗɗondirgol, koo neɗɗo moƳƳo jankiniiɗo pinɗo no feewi.

2stv ko Ayaawo (chêne) jeytiingo (privé) darnaago ňande 21 morso 2003, tawi jeyi ngo Ko Alhajji Ibraahiima njaay e Jom suudu mum Mayram Njaay, maa en ngartu heen taw koy njaajeendi.

Actu Pulaar en mbaawaa haaldude ɓure mum, ko nde jaaynde yeruyaŋkoore, hannde kala Golantooɗo ɗemngal ngal to banngo humpito ina foti tiimtaade e golle maɓɓe hee. En nduwiima tan nde Allah nawrata ɗum yeeso, duuɓi sappo ɗii yoo allah wattu ɗum duuɓi teemedde, kadi jaggonora kamɓe waɗooɓe ɗum ɓee.

Ɗum noon on njaafnaama wonaa haydara ko arde wiide ɓe tan ɓe njaaraama, faandaare nde ko yettandeɓe Allah tan e ɗee golle ŋarɗuɗe ɗe mbeeɓaani waɗde, kala ko ooňii njaafoɗon wonaa faandaare.

Kuɗol Ɗaahaa Muusaa Bah Madiina Gunaas, jooɗaaɗo Actu Fulfulde.

TAMBINƊO BUHARI ƊEREWOL LAAMU FELII LAAMU MAAKO

Hooreejo-no hukuuma cuɓi Naajeeriya, Puroofeesa Attahiru Jega, felii laamu hooreejo lesdi Naajeeriya Muhammadu Buhari, dow no o dogginirta laamu maako ngun. Nde laati, naa ko yimɓe tammanii laamu maako ngun, ngi’ata jooni. Kadi hooreejo lesdi ndin, woppii piiji ɗuuɗɗi, kaanduɗi hakkilaneeki. Bana no hooreejo-no hukuuma cuɓi Naajeeriya kan, wi’i.
Jega ni, kanko tambini Muhammadu Buhari ɗerewol seedaramku laamu maako, ɓaawo o suɓaama nder nduuɓu 2015. To yimɓe mani no cuɓol ngol waɗiraa, boo ɓe mani kanko Jega on, dow no o waɗiri cuɓi ɗin, ndokkuɗi kanko Muhammadu Buhari on, baawɗe ardaaki lesdi ndi’i.
Puroofeesaajo on ni, hollii mettamɓeram maako dow no laamu Muhammadu Buhari dogginirtee. To o wi’i danjay laamu ngun, ngu waɗaayi huunde moƴƴunde, sabu haani ngu waɗa ko ɓurdi ko ngu waɗi. Nden o ɗawtiri wiiki, laamu ngun, ngu semtinii Naajeeriyankooɓe ɗuuɗɓe, ammaa faa jooni o weetoraayi.

Bindol: Surajo Teete

NIGERIA: HUKUUMAAJI REENTO HEƁII ARDIIƁE HESƁE

Hukuumaaji reento, ɗi sooji’en lesdi Naajeeriya heɓii ardiiɓe hesɓe keenya Mawbaare malla Salaasa. Ɓaawo nde ardiiɓeno hukuumaaji ɗin jippii gila laamuuji maɓɓe. Hukuumaaji keɓɗi ardiiɓe ɓen, kawtii e hooreejo reento leydi, hooreejo sooji’en ndiyam, sooji’en leddi, e kadi sooji’en asaman.
Ardiiɓe hesɓe ɓen, kawtii e Meejo Jeneral Ibrahim Attahiru, ardotooɗo sooji’en leddi. Jaɓuɗo laamu gila Jeneral Tukur Yusuf Buratai. Nden sooji’en asaman boo, ardinanaama, Air Vice Marshall Isiaka Amao, rontuɗo laamu Abubakar Sadique. Kanko boo ardinaaɗo hukuuma sooji’en ndiyam ko, Rear Admiral Awwal Zubairu Gambo. Mo Ibok Ibas, ardiiɗono hukuuma kan, hokki laamu.
Neeɓi nden maa, yimɓe Naajeeriya e toroo hooreejo lesdi Naajeeriya, Muhammadu Buhari, dow o jippina ardiiɓe hukuumaaji reento leydi ndin. Nde laati gila o ardini-ɓe, ɓaawo o suɓaama laamu nder nduuɓu 2015, ɓe ngaylaaka. Non waɗi, woɓɓe pelata, no ɓe dogginirta ardaangal maɓɓe ngal. Sabu no piiji reento e leydi ndin, nde weeti fuu hallitata.

Bindol: Surajo Teete

Fulbe: kuugal Shehu Usmaanu bii Fodio luttugal timminaaka

Fulbe haa duubi caalidi dii be maadabe kubaruuji mabbe daw fasirma lattani wayla walaadu fuuna lesdi wannere fewneteede. Fulbe e’ nder mobgal ummatoore waynaabe mabbe ketaama gene didi haa binndol am marngol cati 1999. Kanjum ferdiniibe be derdiraabe mabbe Fulbe wuro maabo Fulbe jootammae’n nder Gure mawde
_ moye’n jaldiri nden gaddata ferdam lesde hirna e’cakantaare lesde Afrika. Fulbe aslie’n famarbe kebi ferdam jamanu geedam mabbe don jonkiti daw dabbaji e’ladde.
Maskamku mabbe
Maskamku pullo asliijo woni Nagge. Kanji koni coreteedum mabbe baggudum. Nden bee Ceede. Kanjum wadi tum e’ be tokki mardi mabbe haa nokku Fudo e’ndiyam wonata. Kanjum fewnata inaaje mabbe asliije haa lesde be diwalji. Riskuuji lesde e’diwalji kebi bagaare daw mardi mabbe ndi,nden be wallube haa tiggugo Gure mawde e’laamuji naane mbana lesdi Ghana,Mali,Songhai,Borno nden bee diwalji Hausae’n hawtaade e’yewtiteego haa ko larani Suraade Sabana iga lesdi Sinigal haa lesde hirnantaaje yarugo fuunantaaje nden be lesdi Congo haa hirnaare Afrika.

Fulbe ko delli mardi mabbe ndi maabo sababuji koddi kottiraadi tilfiidi mbana konu,maabo diina,sey garta jotiibe Gure kuude e’dabbirru mabbe fuh latto dum yimbe Gure.
Joodaago Fulbe haa nder Gure mawde waddi dudgo kawte ummatoore be latti feranbe dabbirru mabbe mbana lumooku,jangoygo ,siyaasaku nden konu. Be hebgo tugorde hesere didaagol tokketeegol ko yimbe tokki ngam heba no wurda nden faggo.
Fulbe nde gebi joodorde tabbitde kayre wartiriibe lesdie’n duganaabe be margo bawde kampaniiji nden wadiibe faggudu mawdu. Ko aarti be fuddi jodaago haa lesdi Chadi hawtaade bee nokkure Rima basins iga karnuwol sappo e’jeego (16)Fulbe latti Remoobe,Filoobe,Huwoobe haa kitorle,Hitoobe,Ardiibe haa Gure pamare Lam_lambe yaktaabe iga yimbe millionje be ewgal e’asli Riskuuji mabbe fottaniibe. Mawnugo siyaasaku wadi Fulbe hannde jugi burna Ardugal haa lesde Hausa.

Konu jihaadu
Iga Fulbe gari haa karnuwol sappo e’ jeenayi(19) be tiggugo dawla ka Sokkoto jihaadu Shehu Usmaanu bii Fodio walliti haa lesde Hausa lattiidum aranum haa tariha nden tabbitini ummatoore dabrangoobe juude jam e’ kampaniiji haa wakkatiire karnuwol sappo e’ jeenay(19). Fulbe kebi jalorgal mbanta nder Gure be Gonorle godde limtaade de be kawti de fuh nyamtaama iga Hausa mbagal Aardaniidoobe wadeebe Hausae’n. Wolde Hausaare nyamti laamorde Fulbe sey be gaddi Siyaasa kodka notoraago Hausa_Fulani maabo Hausaajo mbana no dum wa’i har wodbe fuh.

Haa wakkati jihaadu bii Fodio mo nyewni kawtalji Fulbe nden mo dabbiriibe bawal bawo. Fulbe jotammae’n nooti nyewnol maako iga kala bakkeeje lesde Hausa laamorde Borno bee Congola be latti Fukaraabe maako nden be jabi Ililal maako nder duubi sedda be konu mobgal Diwalji Hausae’n be kawti be laamorde Borno haa diwalji Hausae’n nden be kawti be laamorde Borno honaago Diwalji wayla walaadu fuuna haa duubi temerre wakkatire nden. Elto Shehu Usmaanu bii Fodio be Fulbe maako huubi mobgal yimbe jotammae’n kebi botaago har konu ngun nden be ngarti lambe haa lesde Hausa be Gure geddude e’ maaje haa nde Nasarae’n ngari usti sembe Laamu mabbe.
Yebre nder Fulbe aslie’n notake nyawnaadu maako fago Islaama wodbe mo nyewniriibe daw banndiigu nden wodbe boo daw alkawal warjireego khayruuji konu. O fuddi hebbitangoobe alkawal ngal seyni burna wodbe mabbe heferbeno iga tariha mabbe nden be cali dalgo donu mabbe be faggi Na’i be don gena nder ladde be joba joborngol Na’i yake feere. Nden bawo don be ngarti siyasamae’n laamorde be cali umrooje diina de maskiibe daw perdam umratabe iga Fulbe jootibe Gure.

Shehu Usmaanu bii Fodio seyoraaki be banndiraabe maako Fulbe be acci wakkati mabbe dum diina nden mo wiibe mbiol hundugo “njehe guure iranta nguure waynaabe on joodata pellere woore haa foroy”. Haala Shehu Wii ka jabake haa tawtiire Adamaawa,yaago chad Rima,Nijer nden be maayo Benwe. Fulbe aartube e’ hesbe kebi botaago haajeeji di ladde nden be muyo kawtalji e’ keferaaku. Duubi duddi burna mabbe fuh acci ngeedam dam ngam dalilaaji limtaadi e’ baawo be acci donuuji mabbe be joodi inaare woore be cilmi nden e’ be njaada be perdam jamanu. Wodbe mabbe boo, latti heferbe nden waynaabe haa badido nde dabareeji kesi di siyasaaku mbako garol Nasaarae’n Najeeriya wortiniibe nder ladder.

Umroore here
Umroore hesre wangi dudal yeftaare perdam jamba/hippa regga nden e’ laafere nden rimtini sedda nder hajeeji fotal hakkeeji nden Neddaaku. E’ pelluuje kodde asli Fulbe dawaama ko wongo nder ladde be dabbaaji mabbe iga kawte lenyi koddi wi’anbe lesdi mabbe gaddaddum siyassaku len’yol nden e’ mbarol yimbe minjam wol. Dudal konngal e’ wonnaago yenirde wadatabe eggudu nder ladde ngam Fudo e’ ndiyam. Yake feere boo e’ dum nasta ladde soorana yimbe wuro ngam gasa bote nder lesdi ben yidbe faggako kankeere be bote haa nder lesdi,martugo ladde be huwoobe e’tolmaari kawta habre haa latto nokkure nden marataago mbana dareten haa Gure marde Risku de lesde duniyaaru.

Dum woni no Fulbe goniri ben doggube iga komnati Shehu Usmaanu bii Fodio hannde kuctani iga komnatiiji kondaadi be don taskiti haa be diwabe be fuh.
Ko faddotoobe wato ladde nden kayre be mari haaje jabtugo ladde nden e’ marle mabbe Nai’,wala e’ dure ngam ladde fuh martaama iga marbe dalilaaji, be gortinaama kambe boo mbana kala tagdi gurandi be gadan no be gurdata kanjum waddata habre.

E’ be kabana bawo e’ jokolla haa toy fuh.
Majjere nde diina be soyde famtugo didaadi lesdi laddude fulbe waynaabe samdinaaka har kiita. Haa Pullo ko mo wata pat dow laawol dum woni,wonnugo,mbarol,Doduki, ko mo wadata fuh ngam mo wato maabo mo heba.
Hardo waddi gikkuuji Fulbe waynaabe di fasirma diwe wayla lesdi Pullo jodiido wuro malla Hausaajo mari seko dow maajum.
Kambe nootiibe nyawnol Shehu Usmaanu bii Fodiyo maabo yaldirbe jihaadu maako ka karnuwol 19 ko be njarno perdam yaago lattude mabbe e’ nden noo daa fasirmaaji di yidaakano Sam. Ko wadata hannde hambe koni wordube haa laddude Sabana haa be lattiniinde inaare siwtaare mabbe e’nen ferbemen e’ tokkani yaktaabe mabbe dow elto potol ngol neddotiral nden ngam ladde nden wa’ataano mbana non.

Laàmorde nde Komnati
Dum hakke Aardiibe komnati Najeeriya njaara perdam haa mobgal Yimbe ladde maabo doldabe perdam jamanu ko be sembe laamu. Non haani kala mawbe kamfuh gada ngam timmina gabtaruuji di.
Komnati fuh doola Yimbe mum dow tokkaago didaadi be umrooje laamu mbano haani. Hanaayi be dala tokkaago didaadi mabbe di dow moyfuh kadando hakke tanum Najeeriyaabe je wuurgo nder jam e’ neddaaku bila ferdingo maabo hoynango wobbe feere. Dum wade hollugo lenyol ngonngol Pullo maabo Hausaajo.
Komnati yawana hadugo wilgo nder ko lutti haa laddude e’ dabareeji di hurgugo fitinaajidi ngam fatina durdude be gaynaaka jamanu haa Fulbe ladde. Hafahin wadugo nondum besdan jawdi nden ndi botabe haa be keba haaje duddo dow mardi mabbe ndi. Kandaago dabbaaji don nder dabareeji e’taskaramji e’ kuude demri woodi haaje dum laarte haa jonta kam ngam Fulbe wala ko boti sam haa komnatiiji lesdi ndi “mi yiaa’y haa fellere kuude majjinanaadum dalayel Amirika($1) ngam gurgun Na’i Pullo gaynaago ko haa labbaare Vom.Komnati e’harka meere dow konal maabo taaki amma saklaaki dow nyamdu Dabbaaji maabo ledde gurgun maaji mareteedum haaje fuh. Nden e’saa’go gertoode dumtorle dabbaaji be kuuje naftorteede ngam njamu maaji e’mobgal diwri ladde kam pat. Woodi didawol i’ga 1960 yaago 1999 fuh dali huwtinireego. E’n mbolwaayi haala Rento dabbaaji mabbe e’ lenyol ngol kam tawon kullum e’be tilfa njawdi mabbe nden be mbarabe haa kala fitinaaji gadandi e’ diwalji cakantaare Najeeriya. Fulbe waynaabe e’ nguura dow dabareeji mabbe mbila walliide komnati ko irinta ndeye.

Kuude de dabbirru boteeji haa nder lesdi besdi fitinaaji din nden e’ yajjingo demeterle haa laddude kertaade haanndi laartego iga hukumaaji laamu pamari be diwalji. Anndanbe haala kuude babe kuwa dow don ngam hadugo huwoobe cukle luumoku martugo laddude. Komnati diwalji e’ ga mobgal lesdi haani wada gidde mum dow don. Maskiibe e’ ko laarani fitinaaji tornyotoodi haa diwalji wayla lesdi haani be mbolwa perna yimbe dow hallugo fasirma be ko waddatadum nden e’ gurgun maajum haa kala nokkuuje den.
Komnati lismo famtingo mobgal yimbe janngina Fulbe ladde. Janngirde bibbe waynaabe anndiraade (Nomadic Education Schools) gadaadum iga hitaade (1990) yebaama majjinantaake ceede e’ hannde. Be lorni hakkilooji mabbe dow kuude hukumaaji (U.B.E) be (SUBEB) kanjumboo yimbe jootibe Gure/labbaaje botortoodum amma bannda kaynaago haa ladde. Janngirde bibbe waynaabe yebaama haa kala diwalji fuh ko diwalji di Fulbe galama. Anndal dum dagarewal cebbingal haa yaharde perdam jamanu. Kala fasobe naggeteebe be ngala anndal Sam.

Na anndal diina naa ngal jamanu/Boko nden be fuh mabbe be don hakkude duubi Janngirde bibbe waynaabe (Nomadic Education Scheme).
Komnati hanndi yottoowo yimbe ladde ngam fernabe nden tigganabe kuujeeji nango beldum gurdam haa ton. Yewtabe haa Radiyo be demgal mabbe ngal be nanata be famata. Besda nabe huwoobe rento nden Sojae’n tokko yahugo har mabbe ngam hisnabe iga fitinaaji kambe e’marle mabbe fuh. Komnati kam wona haa toy pat Sojae’n bee Polise’n tawe haa don ngam be gada gidde dow rento e’ Kare matotiral jamanu de fasahaaku. Fulbe potay bura komnati e’ ko dume fuh be lattaago mabbe yimbe Shehu bii Fodiyo iga duubi temedde didi (200) caalidi. Haa sakitoman,komnati hada huwoobe mum mbana Polise’n jabgo solneego iga be ngala aybe nden laafube. Fulbe e’ colnabe bila ngida mabbe nden be gadabe nango beldum njawdi mabbe. Nai’ warti laawol kemdam Polise’n mawbe e’ be bire lebbi e’ lebbaale. Dum do fuh don nder kannooji timminta Nai’ mabbe. Seyni naa kambe tan haa e’ yembe Najeeriya luttube Polise’n jamboto amma Fulbe be burata torrugo.

Leydiiku
Yebre didabre haa lattaago mawbe lesdi Najeeriya sey ko hawti luumoku be Fulbe ladde haa lesde duniyaaru keben ko tokken. Ummol Hausae’n katsinankoobe haa diwal zamfara halli masin wakkati fuddol fitinaaji din. Fasirma fuddi wadeego haa diwalji wayla nden be wayla walaadu hirna bawo hitaade ujuneere e’ temedde jeenay be cappan e’ jeenayi be jeenayi(1999). Aardugal diwalji wayla jokitiriidum mbano handi dum jogitire,ngam kuude wabtarbe hallube dudayno ngam komnae’n e’ gurga dum dow umroore didaadi lesdi. Diwalji mbana Kano e’ Kaduna hurgiidum haa latti wala fasirma sam haa inaaje mbana suraande Falgoore fuh be acci.

Haa diwal zamfara haafahin fasirma lattina kuude lenyolku e’ Hausae’n katsinankoe’n, bawo nde Polise’n calora hurgugo fasirma kan,sey mawbe wuro jabiika kawtoy sukaabe jahilie’n kawyee’n koca bangaaku be latti umroobe e’ hadoobe be Polise’n, hitoobe, nden wonnube ko dume. Wadugo sulhu dum sakitori mbarol Aardoe’n Fulbe hawtaade e’ filtugo mobgal lenyol Fulbe. Watgoobe non wadi be eggi gila pattule fombina suraade Birnin Gwari be Niger. Haa ton be kebi nden be ekkitina fitgo balmi,bako be ngartoya cie’ mabbe asliije haa zamfara duubi sedda caliidi. To kadi hado habaruwol fuddi nde be fuddi yobaago ko be gadaano,e’ be mbara Aardiibe bee bangae’n go wadbe soyde gonga dow mabbe ko saalino. Sey fitina kam mawni warti ka bakkeeje fuh. Missalu kambe bankae’n be kabba bososel ngam be mbara Fulbe haa warti e’be ngii Pullo kam fuh be mbaran tan. Kubaruwol non dum yotti Fulbe nder jawdum,kambe boo nde be ngaroy sey be mbari tawabe kam fuh,Hausae’n, filoobe, wartoobe gila loomukam fuh njabba nden mbara gila bangae’n ben. Fitina sankiti buri sembe Polise’n be komnati diwal zamfara les Aardugal Abdulaziz Yari ngam waday no yippira fitina kan ngam hajewol mum gonngol. Mawbe lenyol katsinankoe’n haa fombina kollaay haaje wol mabbe dow darnugo fitina ka,ngam be mettinaama bernde haa mobtorde nde joonde jam nde kawtal gongal Aardina les Sheck Abubakar Tureta waddunoobe joode jam haa diwal zamfara e’ duubi didi tokkotirdi.

Koo ha wakkati dalmi wuro Gusau haa hitaade 2014 bawo balde am nayi dum kuwmi haa ton,mi yewtaama no Pullo dottiijo mardo duubi sabae’n e’ gootel (71) wara balde caalide bawo nde mo soori Ngàari maako nde ceede maako ujune temedde e’ cappan e’ nayi be joyi (#145000) cabta hardon, Bangae’n Hausae’n mbariimo nyalima beccu haa luumo,ko buray kilomitaaji nogas wurtaade wuro Gusau. Wakkati dum wonni sey hallube nder Fulbe fuddi kuyka Nai’ bawo don be kebti wujjugo yimbe ngam jaba jobdi ceede be kawtitiriidum dum lattaniibe laawol kebtam ceede Mason, Fulbe go be Hausae’n nder waktu sedda nanabe Kaduna, katsina, be Sokoto. Fulbe ngaarti e’ jobo ko be gadaano dow moyfuh, nden wabtarbe mabbe boo don gujja yimbe ngam jaba ceede njobdi. Jonta kam e’n cakitake dow felotirgo. Dum wada didaagol gertinteegol iga kala leny’i din pat ngam wadda ragare fitina ka. Aardiibe ummatoore nden haani kawte komnatiiji diwal zamfara be katsina kebi jalorgal hebtugo burna huwoobe kuugal ngal. Sey ni wodbe dudbe nastigal ngam kebdam jawdi cali dalgongal. Besdaari dow ko haani komnatiiji gada mbano limtaano dum ko saali, be pecina kuuje nango beldum guurdam ngam ummatooje boto, hooca modibbe diina ngahzobe, nden ekkitinabe dowtanaago kiita, hafahin, footta hakkilooji mabbe dow camdingo yimbe nden be njaafotira hakkude leny’i mardi dugun ngam rento go waddata fitina kodka feere haa dum senda leny’ol.

Dinaaku
Asaweere saliide,debbo feere nuldiyam ndarniigol (vidio) kollangol no masihinkoe’n gazorto Fulbe don naatabe kiristanku. Mbi moomi do kam boddum haa panyol yeeso ngam be bukaabe diina ko islaama maabo kiristanku dum wadananbe kulol Allah nden dum wallanbe haa perdam nden e’ goteegu Allah e’ nyalimaare ndargal nden hadanbe gendal,sedda maajum be anndan iftal mabbe,nden dum aawan yurmeede haa bernde mabbe. Be goodi haaje jogaago diina ngam wurtinabe iga kalleeli di be soyde margo diina nden hollitanbe perdam duniyaaru dum hisna derdiraabe mabbe Fulbe wuro dow majjere mabbe saalide.

Naa dum kalkal wia’ Fulbe kam fuh julbe wala heferbe mbano gadeten. Fulbe mbana lenyi Afrika luttudi, woodi julbe woodi naa julbe.burna mabbe fuh be julbe seyni masihinkoe’n e’ cottina wodbe mabbe ngam ngaarta kiristane’n mbana non en goodi Nasaarae’n bee American e’n wartoobe diina Islaama.

Haado, mbano noo Dr. Ahmed Gumi holli modibbe e’ njoodi tan kuway kuugal Shehu bii Fodiyo gal hubnaaka dum acci walanre maagal. Ngam woodi Fulbe dudbe heferbe haa Najeeriya. Kanjum wadi be don tokkani beldi berde mabbe. Burna modibbe mabbe hannde e’ cukli dow faggaago jawdi e’ Nokkuuje begiide semtiniibe foroy e’ be hodbe haa saare komnati nden be wakiliie’n to Illile siyasaaku. Kala wujjoobe yimbe ngam jaba ceede jobdi naggeteebe innde julbe be noototo,amma be annda ko dume dow juldamku e’ be ladde nana islaama dum tan. Modibbe cali n’yawnugoobe faago diina, ko dum wadaano fiiji duddi gayloto gedde mabbe famditan.

Len’yolku
Fulbe wuro be be ladde e’ kawta pelotira. Kure sedda tawata Fulbe e’ cukli dow ko memi bandiibe ladde dalanoobe ton ladde nden be tokko wallugoobe.be kirlito dow n’yamol ceede ngol polise’n gadantabe amma be bawata wadugo ko dume don. E’ be ndaara majjere mabbe soyde/laafere mabbe e’ Tampere mabbe amma sey salo wallugoobe yitoobe. Dow kawte lenyol Fulbe mobto balla haa hadugo zamba ka nden e’ yebaare nden.
Fulbe wuro marti kuuje dudde de nango beldum guure CIE’ dowde e’ be bon’yo motaaji boddi,be te’a Rewbe wodbe. Nden be faggi jawdi duddi ndi jamba. Dum won I nafuuji di nder dagareeji konu Shehu Usmaanu bii Fodiyo?
Fulbe e’ camdina gonngol pulaaku dum nundinaadum e’ mabbe mbana diina hakkude mabbe. Dum bargal won’yago yottinabe haa perdam haa e’ Gure mabbe jotti hannde. Hafahin, pulaaku e’ naftore haa hurgugo fitina. Mbano wada haa narral jaboygo pukaraabe/jankanaakube jangirde wuro kankara wujjaanobe les Aardugal kawtal miyetti Allah mo Najeeriya haa dum hebi jalorgal jaboygo sukaabe ben. Fuh dow dalilawol kalmawol pulaaku. Dum haala bodka naftorteeka haa Fulbe diwe waylaare Najeeriya, haani mawbe nder Fulbe jawdo dow hurgango banndiraabe mabbe kannooji di.Iga lamlambe haa yaago modibbe e’ huwoobe kuude rento yimbe,be naftoro sarde nde ngam hurgana Fulbe waynaabe boyol mabbe ngol iga ngol saloray.

Woodi hubbirde nde Sheck Tureta aardino dow fitina zamfara tabbitini non bako mo mayne.E’ o’ haydina noy wadi aardibe Fulbe acci kullum e’ dum tappina Fulbe mbana nii. O’ yehi diwal zamfara e’ mo harkida bee kawtal polise’n dow no Fulbe zamborte iga polise’n kulol bee waygo jaagal nder ladde ngam yewtida be Mabbe. Dum hebi jaalorgal e’ dow tidal maako ngal. Dum bastaare mawde haa mayneeki maako. Mo rellaama haa waktu nde mo tefete. Wakkati wadi nde wodbe kaftoto ngam tokkina kuugal ngal. Be latto wolwoobe e’ gonngol banndiraabe men Fulbe jabtenenbe hakkeeji mabbe to anndal nden e’ hajeeji Gure luttudi aynen hakkeeji mabbe haa ladde nden e’ hebangoobe Gese dudde ngam demri ketol ceede ngol komnatiiji gadata be korobe nden be narritabe hakkude mabbe e’ len’yi luttudi. Sey haa go Fulbe luttube ummake timmini luttaano kuude Shehu Usmaanu bii Fodiyo. Ko naanon boo,dum lutta dum timminaaka nden leydi warta geedam wela Sam,bone tan gideten,ngam soyde wadugo nondum. Wakkatire nden tammi wargo.

Bindol: Dr. Aliyu Umar Tilde/KRI.

LIVE OFFLINE
track image
Loading...