Keenya mawnde malla jumɓare ardiiɗo lesdi Nigeria Muhammadu Buhari yaari ngilla e gallure Ƴoola ngam saanuki leŋyii e ummatooje ema gomnati diwol Adamawa e mayde Ahmed Joɗa e Mahmud Tukur ena Abdullahi Ɗanburam.

Gomnajo Ahmadu Umaru Fintiri e ballo mako Chief Crowther Seth ema woɓɓe gomnati’en mawɓe, hamɓe jaɓɓi ardiiɗo lesdi on haa nokkuure piiroje wonde Ƴoola, “Yola International Airport” bana misaalu njamndi 10:40am ɗum fajira/bimbire.

Sarde/yaake nde o wolwanno haa faada laamorde Ƴoola, ardiiɗo lesdi Nigeria Muhammadu Buhari wii Ahmed Joɗa wallitimo sanne, nden laatanakemo sakike nde o wonno Gomnajo diwol Woyla waladu fuuna.

Buhari ɓesdi e wiigo Moo Allah hinni Ahmed Joɗa wallitimo sanne e fiiji shiyasa lesdi ndii, amma o meɗay holluki yiidde faaki koroowal shiyasa mallabo huunde duyya.

” Moo Allah hinni Ahmed Joɗa laatake sakike am sarde laatinoomi Gomnajo diwol Woyla waladu fuuna, les ardungal Olusegun Obasanjo”, Buhari wii.

Buhari yahi yeeso e wi’uki, Docta Mahmud Tukur fuu higo iyalu mako, nden o jagganake lesdi sanne sarde nde Buhari man laatino ardiiɗo lesdi les ardungal laamu sooja.

Owii oɗon jukoro e ɓiɓɓe Adamawa, ngam ɓee mballitimo sanne faaki ardungal mako. Owii ɓee meɗay cemtinki mo e dow kuuɗe o yowani ɓee.

Buhari fii’i misaalu e ministajo galluure Abuja “Minister Of The Federal Capital Territory” moo jotta Mallam Muhammadu Musa Bello, moo owii ɗon huuwa kuuɗe mooƴuɗe ngam fownutuki gallure nden.

“E miɗon maati ummatoore Adamawa ngam ɓee mballiti am haa jahale ardungal am. Ɓee tiɗɓe. Hanjum waɗi ndokkumi ɓiɗɗo mooɗon ministajo galluure Abuja, nden boo o semtinay en” Buhari wii banni.

Ardiiɗo lesdi on, tooranake mayɓe ɓen yafuye Jowmiraawo, o dokkuɗo lenƴol mayɓe ɓen, gomnati ema ummatoore diwol Adamawa noo fotii munyal ustarii ndiin.

Hanko boo sarde nden o wolwanno, Gomnajo diwol Adamawa Ahmadu Umaru Fintiri yettake ardiiɗo lesdi Nigeria man Muhammadu Buhari e ngilla ka o waddi Ƴoola ngam foofo ɓee maskiiɓe.

Gomnajo on wii moo Allah hinni Ahmed Joɗa ema Docto Mahmud Tukur jagganake lesdi ndi sanne. Nden ɓee laatake higo’en ɓee tukus le ardiiɗo on.

Lamiɗo Adamawa Docto Muhammadu Barkinɗo Aliyu Mustapha, hanko fuu o mani ardiiɗo on e ngilla ka o waddi Ƴoola, owii Allah ceniɗo hoorumo gallure Abuja jam.

Nden haa ragare, liimanjo Mawɗo mo juulirde Moddibbo Adama ɓamti do’a Allah ceniɗo yaafo, hinno mayɓe ɓen.

Bindol: Hassanu Giɗaɗo Suɗi

*ANNDUƁE ROWROWƁE AFRIKNAAƁE FARAYSINKEEƁE E DARANOGOL MUMEN WUURTINDE ƊEMƊE NGENNDIIJE AFRIK:*

*_E deftere gasnirde jaŋde, ameriknaajo biyeteeɗo Natan, mi janngii e mayre ɗum ɗoo: “E sahaa laamu tuubakiri, Hawsankoore ina janngetenoo e leydi Niijeriyaa, kono nde janngetenooke e leydi Niiseer ; Yorbaare ina janngetenoo e Niijeriyaa, kono nde janngetenooke to leydi Bene ; manndiŋkoore ina janngetenoo Gammbi, kono nde janngetenooke Gine, Mali, Kodduwaar e Burkinaa ; ɗemngal Akan (calsaltiri Ashanti) ina janngetenoo e daande maayo Gold Coast (leydi nganndiraandi Gaana hannde), kono Baawleere (ɗemngal Akan) janngetenooke to Kodduwaar.” Ɗii yeruuji kollata en ko laamu engele, (ko laamu kakindiingu kiiɓal) engu jaɓatnoo ɗemɗe ɓaleeɓe njanngee, nguura. Tawi noon, jaŋde ɗemngal jolfe, fuɗɗinooma janngeede e hitaande 1930 e nder wuro Ndakaaru, kono laamu tuubakiri firtiino ɗum. Ko ɓuri ɗum bonde, cukalel so haaliino ɗemngal mum neniwal lekkol, dummbeteno, ruttoo kadi wooda ko haɓɓanaa e daande mum ngam jalkitde ɗum. Faandaare majjum ko lesɗinde e fuuynude ɗo makko ɗoo ɗemɗe ngenndiije, ɗemngal makko neeniwal, Ƴetta faraysinkoore fawa e dow makko ngal ! Mbele ma o waɗ e hakkille makko alaa ko o woni, ko tuubaako ɓuri mo e fof haa e ɗemngal, so o waawoyii jaŋde farayseere ndee, hoɗoya e hakkille makko hay huude o firtaani; o anndaa, o waawaa so wona farayseere ndee tan._*

_Ko ɓuri jooni duuɓi 60, caggal jeytaare heɓaande e innde, ɗemɗe ngenndiije fof e jogaade nafoore nde alaa luural, e nder ɓamtaare tuugaade e yeruuji laaɓtuɗi, annduɓe rowrowɓe e faraysinkoore to les saahal, ɓeen e kala sahaa nde baylugol ngonka ɗemɗe afriknaaje kaalaa ko caɗeele ɗee ɓe ɓurata yiyde e ɓure ɗe ngool baylogo jogori jibinande en, enen afriknaaɓe…_

_Tuugnorɗe walla dallinorɗe ɓurɗe waawde naneede e maɓɓe ko : ɗemɗe men ina keewi, leyɗeele men ko tokoose, ɗum ɓeydata tan ko feccude en, ɗum ɓeydata ko peccoor, dalƳina ngootaagu ngenndi men, so en njanngii ɗemɗe men, en njoňoto, kadi ɗemɗe men njanngintaako ganndal kakkilinaangal…_

_Ɗii dallinorɗi fof, faandaare mumen fof ko dummbude ɗemɗe afriknaaje, e nder laawol Ƴellitogol mumen. Ko woni kay, ko woodi koo, ina woɗɗi wonde goonga, so tawii en naatanii wiɗto nuunɗungo, goongɗungo._

‘Afrik di sid ina jogii 11 ɗemngal kuutorteengal e laamu; leydi Enndo ina jogii 18 ɗemngal keɓtinaangal e laamu ; leydi Liksammbuur, leydi tokosiri e nder orop, njerondirteendi e mawnugol e perefektiir bayɗo no Koyah, e nder leydi Gine, endi waɗi ɗemɗe 3 keɓtinaaɗe e laamu ; leydi Siwis, ndi wonaani hay feccere e Rewo Gine, endi waɗi ɗemɗe 4 keɓtinaaɗe. Hay ngenndi ngootiri oropnaari woppaani ɗemngal mum, lomtini ɗum ɗemngal koɗal, teskorteengal winnderewal.

Ɗemɗe afriknaaje ndartiima hannde dartogol paayodinngol, ɗe paggitii doole kese; tee, eɗe mbaawi hannde daraade darnde ɗemɗe guurɗe, janngeteeɗe.

Kuule keewɗe lelnaama ngam duňcude njuɓɓudi jaŋde e nehdi e nder Afrik engeleejo, to Gaana, Niijeriyaa, Tan’jani, Keňňaa…

Ko ɗuum waɗi, ina haani yimɓe ɓee kebla, kirjina yontaaji afriknaaji garooji mbele ina ndaranoo tottitde ɗemɗe afriknaaje ɗee fotdeeji mumen.

Yoo wuur ɗemɗe ngenndiije haa ngonta ɗemɗe keɓtinaaɗe, liggorɗe e laamuuji men !

*Jippinɗo* Sheekh Mel Ayniina JOOB
*Firo e sawtowol* :
Aamadu Tijjaani KAN, winndiyanke, wiɗtiyanke, kebloowo heblooɓe.

.

Maynde wootere huuɓtudinnde ka keewka yimɓe e muumunteeji.

hay ndiga ardaani heddaade saka duumaade.

Lajal ngal woorataa, majjuɗo ngal woodaani woodataa, kono yimkoñ aduna ina piddi ina parwi, ngam ɗii cokli e dañde,

baasal Moƴƴaani ko goonga,
Kono reento woto dañal hoomte ɗo heƴnude woodaani.

Hormo hoddiiɓe mballaaɓe tawa a aamaani, muñaa ñiŋoore maɓɓe Tawa a heppaani.

Ngam nguurndam aduna maayde nana waɗa heen gorle: so-a yontaaka hannde tan njonteɗaa jahngo, nde arana-maa curoowo woodaani.

Tawi aɗa wuurno halfude e halɓude, duko e jennooje ɗe ngasataa.

iirtaa mbelemma nguurndam ndeer galle nguddinaa.

yahru seese, wallitoro peeje, celaa e tooke, mbele loraa beldal e giɗli ndeer galle mon.

suka fuuntu tuurnu.

Mawɗo waajo ɗum ɗo teeli tawa aɗa teeyi, mbele ndañaako ñeeñi.

Kono tiiɗno ndaar’tindo no feewi, ngam heewi hannde ɗo mbaɗanɗaa Neɗɗo moƴƴi laabi 100, njuuma laawol gootol mbaɗa ɗum ko mettii, ngeel gootel wirna ɗiin moƴƴi 100, o duka o ƴattoo-maa, o arta o taƴoo-ma.

Mbanndam giɗam sehil’am ɓii baaba’am heewi ɗo dewel wolla cukalel heli fusi galleeji, tawa alaa ko saabi ɗum so wonaa sira fittaani hannde, tawi noon alaa fof ko waawi duumaaje e waktu mum.

ardin miijo e peeje, ndusiraa fijo e jaleeɗe, ngonaa paalel njuumri ndeer galle, ngonaa Salndu tammbiindu galle, ngonaa meslal cañoowal hakkunde hoɗdiiɓe.

Ustaa ufnaali e jammbitaali, wakkiloo e GENO ngolla tawa, a yuwtaaki.

sel haa laaɓa e mantaali, jeyi manoore ko GENO ngam ko jom malu laamaade haa bada..

Giɗo am mi neldiima ngel ɓatakel mi soomdii heen toraali: miɗo toroo GENO yoo rokku en finde e tinde muñde e muña’neede, nguuren ndaɗen gacce e baasal haa ronooɓe ndona rontooɓe ɓeen ndona ɗum duumoo haa cay…

ibarahima Ahmadu Soh.                                    Dental Ɓulno ganndal                                                22 Korse hitaande 2021.

_Daawal mette e caɗeele._                            _Fotndee nguurndam e genaale._
_Dogee, woɗɗee kala penaale._
_Ɗo yolnde juuti yottaaka payndaale._
_Leef-ɓe cortoo, pukka doŋle._
_Fiɓiiɓe, tabitɓe, ŋeertina daduule._

_Duuɓe keewii ɗo sago heɓaaka._
_Woto ɗimtindo gaño foolaaka._
_Tinndina, anndina ɓesngu wolde lelnaaka._
_Yoo hare jokku ɗo ndimaagu heɓtaaka._
_So pellital no woodii hay batte hulaaka._
_Ɗo ndimaagu alaa ɓamtaare soynaaka._

_Jeytaare no woɗɗi tiimeede._
_Wonaa ɗemɗe e pine saayneede._
_Kala ganni e dunaaɗi willeede._
_Ko maa geɗe renndo e njenndi jaɓeede._
_Wonaa puunti e mone huwtoreede._
_Weli jinngande ko dariiɗo ngam haɓɓitaade._

_Woto mo rokki kiiɓaŋke jaggitaade._
_Lelnude daaɗe tan e ɗoweede._
_Salo tooñaŋnge diiñaade._
_Geno wallittu ko teeɗaniiɗo waylaade._
_Mo jaɓataa neɗɗaagu hoyneede._
_Ndimaagu maa, yoo jarane felleede._

_Ɗeɗɗo rimɗataa tawi e ngenndi mum wellitaaki._
_Jaleeɗe ngalanaa mo toŋngitaaki._
_Hare ndimaagu, debbo e gorko faltaaki._
_Mawɗo e suka nde wokkaaki._
_Ndarono-ɗen goodal men gila en momtaaki._
_Arooɓe janngo, nguura ɗo kalkaaki._

*_DEMMBA KAH MO TEEKAAN, MAA WURO TAAN BUKAR SIH._*

_Daawal mette e caɗeele._
_Fotndee nguurndam e genaale.                   _Dogee, woɗɗee kala penaale._
_Ɗo yolnde juuti yottaaka payndaale._
_Leef-ɓe cortoo, pukka doŋle._
_Fiɓiiɓe, tabitɓe, ŋeertina daduule._

_Duuɓe keewii ɗo sago heɓaaka._
_Woto ɗimtindo gaño foolaaka._
_Tinndina, anndina ɓesngu wolde lelnaaka._
_Yoo hare jokku ɗo ndimaagu heɓtaaka._
_So pellital no woodii hay batte hulaaka._
_Ɗo ndimaagu alaa ɓamtaare soynaaka._

_Jeytaare no woɗɗi tiimeede._
_Wonaa ɗemɗe e pine saayneede._
_Kala ganni e dunaaɗi willeede._
_Ko maa geɗe renndo e njenndi jaɓeede._
_Wonaa puunti e mone huwtoreede._
_Weli jinngande ko dariiɗo ngam haɓɓitaade._

_Woto mo rokki kiiɓaŋke jaggitaade._
_Lelnude daaɗe tan e ɗoweede._
_Salo tooñaŋnge diiñaade._
_Geno wallittu ko teeɗaniiɗo waylaade._
_Mo jaɓataa neɗɗaagu hoyneede._
_Ndimaagu maa, yoo jarane felleede._

_Ɗeɗɗo rimɗataa tawi e ngenndi mum wellitaaki._
_Jaleeɗe ngalanaa mo toŋngitaaki._
_Hare ndimaagu, debbo e gorko faltaaki._
_Mawɗo e suka nde wokkaaki._
_Ndarono-ɗen goodal men gila en momtaaki._
_Arooɓe janngo, nguura ɗo kalkaaki._

DEMMBA KAH MO TEEKAAN,                          MAA WURO TAAN BUKAR SIH.